lauantai 8. marraskuuta 2014

Painajaisia

Oon nyt tääl sairaalalla taas odottamas subujakoo. Nukuin tosi huonosti ja näin hirveitä unia. Heräsin aamun omaan itkuuni. Heräilin yöllä tunnin välein ja ne unet oli ikäviä. En nyt tarkalleen niitä enää muista. Painajaisia ne oli jokainen. Ihme että näin niin monia unia. Kunhan täältä pääsen niin alan virkkaamaan ja otan Kyl jossain välis päikkärit,meni tuo yö niin vituilleen. Ja minkähän takia heräsin itkuuni? Kun en muista niitä unia.. Ehkä ihan hyvä vaan etten muista. Voisivat nyt nuo hoitajat juoda kahvinsa ja antaa mulle subut,haluun virkkaamaan. Tääl kun ei saa virkata,on kuulemma turvallisuusriski. Joo,olen pahoinpidelly hoitajia virkkuukoukulla. Hakannu oikein kunnolla menemään. Hoho. Ihan tyhmä sääntö. Kyl mul katko osaston sai olla virkkausjutut mukana. Mikähän turvallisuusriski sekin on? En keksi mitään järkevää syytä. No,maailmaan mahtuu kummallisuuksia.

2 kommenttia:

  1. Unet on jänniä. Joskus ne muistaa ja joskus ei. Joskus tuntuu ihan todelliselta kuin ois hereillä. Vaikkei aina muistakaan mitä unta on nähnyt niin herätessään saattaa olla itkuinen, ahdistunut, hikinen tai sitten joskus on tyytyväinen hyvä olo. Joskus sitä herää siihen kun huutaa kauhuissaan kurkku suorana hiestä märkänä. Joskus kun herää ja muistaa mitä unta on nähnyt niin pitäis varmaan kirjoittaa se uni muistiin, mutta harvemmin sitä kuitenkaan jaksaa ja sit se vaan unohtuu.

    VastaaPoista
  2. Niinhän Se on.ei keskellä yötä jaksa alkaa kirjottelee.unet on Kyl jänniä..

    VastaaPoista