tiistai 14. marraskuuta 2017

Hei hei mitä kuuluu Jennalle

Mul on menny suht hyvin. 
 Vaikka viikonloppuna isänpäivänä iskikin hirvittävä paniikkikohtaus yleisellä paikalla, selvisin siitä. Pitkään aikaan ei ollu tullu niin voimakasta paniikkikohtausta. Vielä seuraavana päivänäkin olin hyvin herkässä tilassa. Nyt on jo parempaan päin.

Tossa vähän aikaa sit kävi erikoinen tapaus.
 Lähdin käymään yksin kaupassa ja kun tulin kaupalle, siinä vilahti nurkan takaa kurkkaamassa yks vanha tuttu. Kun se mut näki, se kääntyy kaupan pihaan ja oli visusti selkä muhun päin. Jotain taisi tyyppi hävetä, olisko ollu tekojaan..
 Kun lähdin kaupasta, se kulki vähän mun edellä suht rivakkaa tahtii. Jonkin matkan päästä sen kauppias tuli siihen.
 Siinä jotain kauppaa tekivät, mun nenän edessä. Kun kauppias katto mua silleen, et olisinko mä kiinnostunut, ilmaisin kielteisen vastaukseni kääntämällä tylysti katseeni sivuun ja kävelin ohi sanomatta mitään.
 Se mua kyl vähän huvitti kun tää vanha tuttu oli sellasen häpeän vallassa et kun mä kävelin ohi, se sitä mukaa käänsi mulle selkäänsä kun menin ohi. Ei viitsinyt naamaansa näyttää. Enkä kyl olis halunnukaan sitä nähdä.
 Yllätti kun edes joku mun hyväksikäyttäjistä osasi hävetä. Kovasti se siltä näytti, et jotain se häpesi. 

Kiitos Herralle Jeesukselle siitä et selvisin tosta tilanteesta. Toi koko tapaus oli yks rukousvastaus. Ensinnäkin: 
a) edes yksin en ole yksin. Jeesus Kristus auttoi mut selviää tosta tilanteesta niin ettei tullu edes kamahimoja.
b) sain tietää et edes yks hyväksikäyttäjä osasi hävetä tekojaan.
c) koko tilanne vahvisti mun itseluottamusta. Ja uskoa myös siihen, et Herra auttaa mua jatkossakin.

torstai 9. marraskuuta 2017

Noniin


https://hulttiotytontekeleet.blogspot.fi

Tuolla on taas jotain.

Nyt en tiedä yhtään mitä kirjoittaisin kun oon ihan väsyksissä maalauskurssin päätteeksi. Kunhan pää taas toimii ja ajatus kulkee niin palaan asiaan.