9 vuotta uutta elämää

 

Moro! Nyt olen ollut 9 vuotta erossa huumemaailmasta, ja olen vieläkin aivan ihmeissäni. Ja todella kiitollinen.😊 Laitan tähän myös kuvia, jotka eivät liity tekstiin. Kuvat on ottanut kaverini Rauno Pakarinen. HulttisKultti elää ja voi hyvin! 

Olen saanut elämän, jollaista en olisi osannut edes kuvitella enkä toivoa. Narkkarista on tullut taiteilija, joka alkaa olla jo aika tunnettu ja arvostettu Pieksämäellä. Siistiä!🤩 Viime aikoinakin useampi ihminen on kysellyt, onko minulla tulossa koska uusi näyttely. Ehkä mä vielä sellaisen saan aikaan.😊 Katsotaan. Ja tehdään lisää taidetta, tietenkin!😁 ☆into☆ ☆into☆

Olen saanut tulla ulos narkkarin kuoresta ja saanut kasvaa omaksi aidoksi itsekseni. Se onkin ollut aika mielenkiintoinen matka, joka jatkuu edelleen. Halveksitusta narkkarista on tullut erittäin pidetty tyyppi, joka saa aikaan hyvää pelkällä läsnäolollaan. Valtava muutos on tapahtunut meikäläisessä, ja olen siitä todella kiitollinen.🤪 

Vaikka uusi elämä ei olekaan ollut helppoa, se on silti ollut hyvä elämä. Elämä ilman vaikeuksia ei olisi hyvää elämää. Silloin jäisi paljon oppimatta, eikä kasvaisi myöskään ihmisenä. Helppo elämä helvettiin, sanon minä. 😁

Joka kerta, kun tulee täyteen vuosi uutta elämää, menen hiljaiseksi ja mykistyn. Edelleen ihmettelen, kuinka tää voi olla mahdollista. Ja välillä tulee tosi epätodellinen olo, että voiko tää olla totta.🫨 Kyllä se on. Eikä se kai ole ihme, että tulee välillä epätodellinen olo, kun miettii, millaisesta helvetistä minä olen tähän tullut.😵‍💫

Eihän minun pitäisi edes olla elossa enää. Mun olisi pitänyt kuolla, mutta kuitenkin minä selvisin kuin ihmeen kautta. Ja kuinka yksinkertainen asia voikaan ratkaista niin massiivisen huumeongelman: ADHD-lääkitys.😯 Ja uskoon tulo. Kun sain ADHD-lääkityksen 9 vuotta sitten, siitä alkoi mun uusi elämä. Narkkaaminen loppui ja jäi vain pois. Pääsin pois huumehelvetistä, ja olen siitä vieläkin ihmeissäni.😶 Ja erittäin kiitollinen.

Enää ei tarvinnut narkata, koska päänsisäinen helvettini saatiin balanssiin. Se on ihmeellistä! Ja mua vieläkin suututtaa se, kuinka päihdepoli yritti kaikin keinoin estää mun ADHD-lääkkeen käytön. Se oli muka oheiskäyttöä!😵 Ei lääkärin määräämä lääke, jonka käyttää kuten se on määrätty, ole mitään helvetin oheiskäyttöä!😠 Eihän siitä mene edes pää sekaisin!

Ja vaikka kuinka yritin kertoa, kuinka valtava apu Elvansesta minulle on, silti päihdepoli yritti estää sen käytön. Sehän on amfetamiinia!😱 Ja vaikka mun retkahdukset loppuivat kun sain Elvanset, silti he yrittivät estää lääkkeen käytön. Ja se oli jo järjetöntä.🤬 Sana amfetamiini saa päihdetyöntekijöiden ja päihdelääkärien aivot solmuun, ja se solmu esti heitä ajattelemasta ja näkemästä sitä, millainen apu Elvansesta minulle on ollut. Ikään kuin se lääke itsessään olisi hirveä huume.👿 Ei ole! Vasta väärin käytettynä siitä tulee huume. Oikein käytettynä se hoitaa sen, mihin se on määrätty, eli pitää sietämättömät ADHD-oireet hallinnassa ja laittaa aivot tasapainoon. Jatkuva päänsisäinen hälinä on poissa ja elämänhallinta onnistuu. En saa enää edes raivareita. Ne loppuivat heti kun Elvanse aloitettiin. Ja vaikka muutos minussa oli nähtävissä, sitä ei haluttu nähdä päihdepolilla, vaan Elvanse yritettiin lopettaa kaikin keinoin. Se oli inhottava tilanne.

Mutta päihdepolilla molekyylisaatana-ajattelu oli hyvin syvään iskostunut. He eivät edes halunneet nähdä, kuinka suuri apu ADHD-lääkityksestä minulle oli ja on edelleen. Jouduin tekemään kaikkiaan 5 valitusta saadakseni pitää lääkitykseni. Jos olisin alistunut päihdepolin mielivaltaan, en olisi ikinä saanut elämääni kuntoon!😡 Kaikin keinoin he yrittivät estää minua saamasta elämääni kuntoon, mikä oli erittäin haitallista ja stressaavaa. 

Korvaushoidon mielivaltaiset käytännöt suututtaa minua, koska en ole ainut, joka on joutunut niistä kärsimään.😖 Ei korvaushoitoon pitäisi kuulua täysraittiuden vaatimusta jo heti alkuvaiheessa. Retkahdukset kuuluvat asiaan. Eikä niistä pitäisi rangaista! Mutta päihdepolilla toimitaan niin, että kun asiakas retkahtelee, häntä aletaan rangaista. Jos ei se pää ala pysyä selvänä, aletaan tiputtamaan korvaushoitoannosta. Ikään kuin se muka auttaisi retkahduksen lopettamiseen.🤯 Ei auta, se vain pahentaa tilannetta! Annoksen pudottaminen vain pahentaa kierrettä ja tekee olemisesta entistäkin vaikeampaa. Pahimmillaan päihteiden käyttö vain lisääntyy, kun annos ei enää kanna. Ja tämä päihdetyöntekijöidenkin pitäisi tietää. Aivan kuin he tahallaan vaikeuttaisivat jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevan asiakkaan elämää.😫

Ja jos retkahdukset jatkuvat annoksen pudottamisenkin jälkeen (mikä ei ole mikään yllätys), sitten aletaan uhkailla jo korvaushoidon lopettamisella. Tämä on jo erittäin vittumaista toimintaa.😡 "Jos haluat pysyä korvaushoidossa, olisi parempi pitää se pää selvänä!" Näin sen ei pitäisi mennä. Täysraittiuden vaatimus päihdeongelmaiselle heti alussa on mahdottomuus.😕 Se ei onnistu läheskään kaikilta, ei usein edes niiltä, jotka sitoutuvat hoitoon ja tahtoisivat pysyä selvänä. Eikä se onnistu varsinkaan niiltä, jotka eivät ole vielä löytäneet oikeaa apua narkkaamisen lopettamiseen. On väärin uhata lopettaa korvaushoito vain, koska asiakas retkahtelee alussa.😮‍💨 Ja jos vielä annosta tiputetaan rangaistukseksi retkahtamisesta, sillä vain vahvistetaan kierrettä päihteiden käyttöön. Kuinkahan monen tyypin korvaushoidon päihdepoli onkaan pilannut näillä typerillä käytännöillään?🤨 Tehdään korvaushoitoasiakkaan elämästä entistäkin vaikeampaa pudottamalla annosta ja uhkaamalla korvaushoidon lopettamisella. Ei sen näin pitäisi mennä. 

Ja jos jopa lääkärin määräämiä lääkkeitä pidetään jonain hemmetin oheiskäyttönä, se on jo todella järjetöntä. 😵‍💫 Esimerkiksi eräs kaverini oli saanut syystäkin lääkityksen kipuun, ja tämä lääkitys mahdollisti hänen liikuntakykynsä toiminnan erinomaisesti. Kun hän pääsi korvaushoitoon, päihdepoli tietenkin puuttui tähän lääkitykseen, koska he ilmeisesti tulkitsivat sen oheiskäytöksi, ja niinpä tämä tärkeä lääkitys lopetettiin. Ja kaveri menetti liikuntakykynsä siinä samalla.😔 Ja hän myös retkahti, koska tilanne kävi hänelle sietämättömäksi. Ja sitten päihdepolilla ihmetellään, miksi tämä kaveri retkahti!😵 Hehän sen käytännössä saivat aikaan ottamalla pois erittäin tärkeän lääkkeen! 

Ja tietenkin he myös alkoivat rangaista kaveria retkahtamisesta pudottamalla korvaushoitoannosta ja myös uhkauksia korvaushoidon lopettamisesta on ilmennyt.😣 Ja vain, koska hän retkahti käyttämään alkoholia!😵 Tämä menee jo pahasti överiksi. Asiat olisivat todennäköisesti menneet paremmin, jos päihdepoli ei olisi puuttunut tuohon erittäin tärkeään lääkitykseen. Nyt kaveri ei pysty enää liikkumaan, eikä ole ihme, jos retkahtaa tuossa tilanteessa. Hän oli vasta saanut liikuntakykynsä takaisin, ja nyt se riistettiin häneltä vain, koska päihdepoli tulkitsi lääkkeen käytön ohesikäytöksi. Mitä hemmetin oheiskäyttöä se muka on, kun lääkettä käytetään oikein ja siitä saa vielä merkittävän avun? Eikä siitä edes mennyt pää sekaisin!😡 Syystäkin lääkäri oli tuon lääkkeen määrännyt, ja päihdepoli ottaa sen pois täysin syyttä. Suututtaa tuollainen.😫

Nämä asiat ovat viime aikoina pyörineet paljon mielessä, varsinkin kun kuulin kaverin tilanteen. Olin jo ehtinyt toivoa, että minun tapaukseni olisi muuttanut päihdepolin ajattelua ja käytäntöjä. Mutta ei.😑 Oli kyllä aivan helvetillinen taistelu saada pitää ADHD-lääkitys 9 vuotta sitten. Se oli kamalaa. Vähän väliä päihdepoli yritti estää Elvansen käyttöni, vaikka he samalla saivat kuulla ja nähdä, millainen apu siitä minulle on ollut. Ja kun en luovuttanut, vaan tein kaikkeni saadakseni pitää lääkityksen, joka mahdollisti narkkaamisen loppumisen, lopulta päihdepoli joutui hyväksymään sen tosiasian, että kyllä se Elvanse hemmetti vieköön on iso apu Jennalle. Kauan siihen kyllä meni. 

Ennen Elvansen saamista retkahdin vähän väliä vetämään piriä, ja tietenkin minua rangaistiin siitä pudottamalla korvaushoitoannosta niin alas, ettei se enää kantanut juuri lainkaan. Ja se vain vaikeutti tilannettani. Vedin sitäkin enemmän piriä ja ostin katukaupasta subua, koska annos ei vain kantanut. Todellakaan retkahtamisesta rankaiseminen ei saa retkahdusta loppumaan!😖 Päinvastoin se pahentaa asiaa. Ja silti päihdepoli edelleen jatkaa natsimaisia rangaistuskäytäntöjään.😠 On tieteellisestikin tutkittu fakta, että rankaiseminen on erittäin huono keino saada ei-toivottu käytös loppumaan. Miksi siis pitää rankoa retkahduksista tiputtamalla annosta ja uhkailla korvaushoidon lopettamisella?🤨 SE EI OLE HYÖDYLLISTÄ, VAAN ERITTÄIN HAITALLISTA! Sehän saa asiakkaan vain kitumaan ja voimaan entistäkin pahemmin. Korvaushoidon kuuluisi AUTTAA asiakasta, ei VAIKEUTTAA tämän tilannetta. 

Näinkin pitkän ajan jälkeen nuo asiat saavat minut suuttumaan, varsinkin kuultuani kaverini tilanteesta tällä hetkellä. Taisteluni uuden elämäni puolesta oli hirveää, kun päihdepoli yritti kaikin keinoin estää uuden elämäni, jonka Elvanse lääkitys mahdollisti. Kun löysin vihdoinkin oikean avun huumeongelmaani, se yritettiin estää kaikin keinoin!🤯 Amfetamiiniaivosolmu on erittäin haitallinen. 😳 Jos olisin alistunut päihdepolin mielivaltaisiin käytäntöihin, en olisi IKINÄ saanut elämääni kuntoon enkä edes olisi enää elossa. Koska huomasin ja itse koin, millainen apu Elvanse minulle on, tein kaikkeni saadakseni pitää sen, koska HALUSIN OIKEASTI saada elämäni kuntoon ja lopettaa narkkaamisen.🤬 Vieläkin on vaikea ymmärtää, miksi päihdepoli yritti estää minua saamasta elämääni kuntoon. Enkö olisi saanut löytää oikeaa apua? Enkö olisi saanut saada elämääni kuntoon? Vai johtuuko kaikki siitä, että lääkkeeni vaikuttava aine on lisdexAMFETAMIINI?🤔 Voiko syy tuohon kaikkeen vastarintaan olla vain yksi sana: amfetamiini? Sehän olisi järjetöntä!😵‍💫 

Koko elämäni ajan olin saanut kuulla olevani toivoton tapaus, jota ei voi auttaa. Niin sanoivat kaikki lääkärit ja hoitohenkilökunnan jäsenet, aivan sama mistä apua yritin hakea. Päihdepolikin oli jo ajat sitten "nostanut kädet pystyyn" minun takiani ja todenneet, ettei minua voi auttaa. Ei ihme, että halusin vain kuolla.😑 Näin oli siihen asti, kunnes tapasin ensimmäisen ADHD-lääkärini. Hän sanoi minulle jotain aivan muuta: "Et sä ole toivoton tapaus. Kyllä sua voi auttaa!" (Samaa on sanonut myös nykyinen ADHD-lääkärini.) Olin ihan äimänä ja mietin, kuulinko varmasti oikein. Kyllä kuulin. Hän määräsi minulle Elvansen, jonka avulla narkkaaminen loppui ja uusi elämäni alkoi. Ensin kokeiltiin Concertaa, joka ei ollut riittävä. Vasta kun Elvanse aloitettiin, päänsisäinen helvettini sai tasapainon, eikä enää tarvinnut narkata.  Mutta silti päihdepoli teki kaikkensa estääkseen minulta tämän lääkityksen ja samalla he tekivät kaikkensa estääkseen uuden elämäni.😵‍💫 Vain, koska he ajattelivat Elvansen ohjeen mukaisen käytön olevan oheiskäyttöä ja hirveä huumelääke!😱 Heille ilmeisesti olisi ollut mukavampaa pitää minut toivottomana tapauksena ja antaa minun kuolla, kuin että saisin elämäni kuntoon tuollaisen HUUMElääkkeen avulla.🥴 Typerä sana koko huumelääke. Ei lääke itsessään ole huume, vasta väärin käytettynä siitä tulee huume. Ja minä en edes ole käyttänyt lääkettäni väärin! Silti lääkitykseni pidettiin oheiskäyttönä ja uhkasivat he myös lopettaa korvaushoidonkin, jos vielä jatkan Elvansen käyttöä. Kiristystä! Mielivaltaa!😒

Tein valituksia yhä uudestaan ja uudestaan, enkä antanut periksi, koska halusin saada elämäni kuntoon ja päästä eroon huumehelvetistä. Lopulta päihdepoli joutui pitkin hampain hyväksymään lääkitykseni. Mutta kun muutaman vuoden kuluttua minulla alkoi ilmetä voimakkaita ahdistus ja paniikkioireita, päihdepolilla väitettiin, että ne johtuisivat muka Elvansen yliannostuksesta!🫣 Aina vain kun jotain vaikeuksia ilmeni, he etsivät niihin syytä Elvansesta. Ikään kuin annokseni voisi aiheuttaa minulle yliannostuksen. Ei voi! Heidän mielestään elin jatkuvissa övereissä!😆 Joka päivä yhtä yliannostusta!🤣 Huh huh! Eivät ole tainneet edes nähdä oikeaa yliannostusta. Ei ADHD-lääkärini ole niin hölmö, että määräisi minulle överit aiheuttavan annoksen. Annokseni on suuri, mutta se on syystäkin sen kokoinen. Koska minun ADHD on erittäin pahalaatuinen, se tietenkin myös vaatii suuremman annoksen. Eikä aikuisia yleensä hoideta lasten annoksilla. Ja myös valtava sietokykyni on aiheuttanut ongelmia jo huumemaailmassakin. Onhan myös korvaushoitoannokseni maksimissa, joten miksi ei voisi olla myös ADHD-lääkitys? ADHD-lääkärini on erittäin pätevä, ja hän kyllä tietää, mitä tekee (päihdepolista ei voinut samaa sanoa). Annokseni on kohdallaan, ja se on kaukana yliannostuksesta. 

Onneksi nuo ajat ovat jo takana. Enää ei tarvitse taistella päihdepolia vastaan. Lopultakin he ovat hyväksyneet lääkitykseni ja ovat näiden vuosien aikana joutuneet toteamaan, että Elvanse on ollut merkittävän suuri apu elämäni kuntoon saamisessa. Kunpa he ymmärtäisivät myös kaverini tilanteen. Eivätkä enää toimisi mielivaltaan perustuvien rangaistuskäytäntöjen mukaan. Ne ovat vain ja ainoastaan haitallisia.😬 

Tekstini on saattanut olla hieman tulikivenkatkuista, mutta aiheestakin. Vaikka nuo ajat ovat onneksi takana, kyllä se silti edelleen herättää voimakkaita tunteita. Onhan kyseessä ollut minun elämäni ja sen kuntoon saamisen estämisyritykset. Onneksi en luovuttanut, vaan tein kaikkeni saadakseni pitää lääkitykseni, jonka avulla sain elämäni kuntoon. Ei ohjeen mukaista lääkkeen käyttöä voi pitää oheiskäyttönä, eihän siitä mene edes pää sekaisin. ADHD-lääkityksen ohjeen mukainen käyttö ei ole mitään narkkaamista! Se on kaukana siitä. Luulisi tuonkin jo olevan selvää.

Sitten toinen asia, joka on vaivannut mieltäni viime aikoina. Mainitsin siitä jo edellisen tekstini lopussakin. Häiriköinti on onneksi estetty, ja pommittaja on pyytänyt anteeksi. Asia on ok. Mutta se ei tarkoita, että minun tulisi poistaa esto ja alkaa pitää yhteyttä. 😑 Ei tuollaisen jälkeen! Jo pelkkä pommittaminen oli kamalaa, mutta vielä kamalampaa oli se, kuinka persoonani ja aitouteni kyseenalaistettiin toistuvasti. 😡 Hulttiksen persoonan kimppuun ei hyökätä! Tämänkin pitäisi olla itsestäänselvää. Kenenkään persoonan kimppuun ei saa hyökätä! Se on todella rumaa ja väärin!

Tässäkin tapauksessa kävi niin, että heti kun minä en ollutkaan sellainen kuin toinen haluaa, hän kyseenalaisti persoonani ja aitouteni. Koska en ollutkaan sellainen kuin hän haluaa, minä en muka enää ollut edes minä!😵‍💫 Ikään kuin hän tietäisi paremmin, millainen minun tulisi olla. Ja paskat! Jos en ole sellainen kuin toinen haluaa, se ei oikeuta kyseenalaistamaan minun aitoutta ja persoonallisuutta.😠 Olen sellainen kuin olen, ja jos se ei kelpaa, ei tarvitse kelvata! Minua ei saa alkaa manipuloimaan väittämällä muka huolestuneena, etten ole enää yhtään sama tyyppi kuin viikko sitten. Silloin vielä ymmärsin hänen juttujaan (koska ne olivat vielä terveen järjen tasolla), mutta kun tyyppi alkoi pommittamaan minua sekavilla viesteillä, joissa ei ollut päätä eikä häntää, ei ymmärrykseni enää riittänyt sellaiseen. Ja siksi minä en muka enää ollut edes minä! 🤯 Olisikohan syy ollut ennemmin siinä, että juttujen laatu muuttui käsitettävästä käsittämättömäksi, ja viestejä tuli hirveällä syötöllä jatkuvasti? Eihän kukaan jaksa hirveää pommittamista aamusta iltaan useamman päivän ajan!😵 Varsinkaan, kun viestien sisältö oli sekavaa ajatusvirtaa, jossa juttu vaihtui toiseen tuon tuosta ja aiheet olivat ihan kipeitä, jopa pelottavia ja uhkaavia. 

Persoonani ja aitouteni kyseenalaistamiseen sisältyi myös törkeitä vainoharhaisia epäilyksiä, jotka antoivat minusta todella vääristyneen ja ruman kuvan. Ikään kuin minä olisin joku ihmisillä pelaava, manipuloiva, valehteleva, feikkaava, petollinen, kiero ja toisia testaava tyyppi.👿 Mikä ei todellakaan kuvaa minua lainkaan. Jokainen minut tunteva tietää, etten ole tuollainen. Jatkuvat aiheettomat epäilykset ja persoonani kyseenalaistaminen oli niin törkeää, ettei minun tarvitse sellaista sietää.😡 Ja koska tyyppi on jo kerran tehnyt niin, sama toistuisi varmasti jatkossakin. Kukaan ei ole aiemmin kyseenalaistanut ja epäillyt minua noin törkeästi ja vielä täysin aiheetta. 

Minun ei tarvitse olla tekemisissä sellaisten tyyppien kanssa, jotka kyseenalaistavat minua noin. En ollut antanut siihen mitään aihetta. Olin ollut koko ajan sitä mitä olen. Mutta koska en ollutkaan sellainen kuin hän haluaa, persoonani täytyi kyseenalaistaa niin rankasti, etten minä muka ollut enää edes minä. 😵 En ollut sitä, mitä hän halusi, mutta se ei tee tyhjäksi sitä mitä oikeasti olen. Tuo oli vain yritys manipuloida minua, saada minutkin epäilemään itseäni ja ottamaan vastaan se kuva itsestäni, jollainen hän olisi halunnut minun olevan ja myös käyttäytyvän sen mukaisesti. Ja sellaiseen en ikinä suostu!😠 Tiedän kyllä itse parhaiten, millainen olen, eikä minun tarvitse sietää persoonani kyseenalaistamista eikä vainoharhaisia epäilyksiä, jotka antavat minusta vääristyneen kuvan.😑 

Onneksi osasin vetää rajat ja estää tyypin. Annoin hänelle mahdollisuuden näyttää, millainen hän on, ja hän todisti, ettei ole minulle turvallista eikä tervettä seuraa. Rajansa kaikella. En halua elämääni tuollaista toimintaa. Olen asiallinen kun kohdataan, mutta en päästä häntä enää liian lähelle. Tervettä itsesuojeluvaistoa on hyvä kuunnella. 

Enkä minä edes tykkää mistään yli-ihmisistä.🥴 En kaipaa elämääni tyyppiä, joka kuvittelee olevansa ylivertainen muihin nähden. Sellaiset kun näkevät muut automaattisesti itseään alempina olentoina, ali-ihmisinä. Ja heitä saa kohdella muka miten huvittaa. Ihminen, joka kuvittelee olevansa erehtymätön, uskoo muiden olevan automaattisesti väärässä, ja sellainen ei ole mukavaa. Erehtymättömiä ihmisiä ei ole olemassakaan, saati sitten ihmisiä, jotka osaavat jopa lukea toisten ajatuksia. 😓 En kaipaa mitään ajatuspoliisia lähelleni lukemaan ajatuksiani. Vaikka eihän toisen pään sisään voi edes päästä. Tyyppi, joka kuvittelee lukevansa toisten ajatuksia, projisoi toisiin vain omia ajatuksiaan ja luulee niitä toisten ajatuksiksi. Ja millaisia väärinkäsityksiä tuollaisesta voikaan tulla! 😵‍💫 Eikä väärinkäsityksiä voi edes oikaista, kun toinen kuvittelee olevansa aina oikeassa. 

Elämä on rankkaa, varsinkin kun ympärillä pyörii kipeitä ihmisiä suuruusharhoineen ja traumoineen. Minulla on ihan riittävästi vaikeuksia omienkin traumojeni kanssa, enkä todellakaan kaipaa enää lisää haavoja.🫥 Itsestään liikoja kuvitteleva ihminen karkottaa toiset vain luotaan. Ylivertaisuusharha on vastenmielinen harha. Se vääristää asioita todella pahasti.🫨 On paljon mukavampaa elää todellisuudessa, olla rajallinen ja heikko ihminen. Olla sitä mitä on eikä kuvitella liikoja itsestään. Ja nähdä kaikki muutkin yhtä arvokkaina kuin itsekin on. Olla samalla viivalla toisten kanssa.🫠 Jos kuvittelee olevansa muita parempi ja muiden yläpuolella, silloin ei osaa arvostaa toisia aidosti. Toiset ovat vain hyödykkeitä ja esineitä, ei arvokkaita ja tasavertaisia ihmisiä. Ja sellainen ajattelutapa on erittäin luotaantyöntävää.🫣 Ketään ei tulisi väheksyä eikä itsestään tulisi kuvitella liikoja. On mukavampaa elää rehellisenä itselleen ja toisille. Ja olla aito. Ei tarvitse vetää mitään rooleja tilanteiden ja ihmisten mukaan, näytellä olevansa jotain, mitä ei ole. Sellainen on niin läpinäkyvää.😑 Koska olen aito, näen yleensä myös aitouden toisissa, samoin myös sen puuttumisen. Myös aidon ystävällisyyden erottaa teeskennellystä ystävyydestä, jonka tarkoitus on vain huijata toista ja saada toinen ansaan. Jos ystävällisyyttä täytyy näytellä, silloin jokin on pielessä.🫤 Näytelmät eivät kuulu ihmissuhteisiin. Jossakin vaiheessa roolit alkavat rakoilla kuitenkin. Ei sellainen toimi. On parempi olla sitä mitä on. Kunhan siitä ei ole vaaraa tai haittaa toisille. Todellinen aitous ei ole vaaraksi eikä vahingoksi toisille. Todellista aitoutta arvostetaan. Todellinen aitous saa aikaan hyvää, ei pahaa. Todellinen aitous koskettaa ja saa toisetkin uskaltamaan olla aitoja. Ja silloin myös kohtaamiset ovat aitoja. Aitous kunniaan!😉

Tämmöisiä mietteitä tällä kertaa. 

Hulttis palaa asiaan! 

HulttisKultti ja Hulttiksen hulvatonta menoa

Moi!

Tänään on vuorossa aika erikoinen teksti huvittavien kuvien kanssa.

Kuvia ja tekstiä, joka kuvaa Hulttiksen hulvatonta menoa. Ja mitä nyt mieleen tulee.

Oletko valmis?

(Toivottavasti)

Ja eikun menoksi!

Otettiin tänään kuvia Mediapajalla kaverini Rauno Pakarisen kanssa ja niistä tuli niin hauskoja, että halusin jakaa niitä myös tänne blogiin. 

Olemme vitsimielessä kehittäneet sellaisen huvittavan ilmiön kuin HulttisKultti. 

Se on rikkinäisten häröilijöiden holistinen tukiryhmä, jossa jokainen pääsee löytämään sisäisen taiteilijansa multitalentti Hulttiksen innoittamana.

Ja nyt matkaan!

Hulttiksen rohkaiseva ja innokas asenne saa muutkin lähtemään tekemään mielekkäitä asioita, kehittämään mitä oudoimpaa taiteellista ilmaisua ja löytämään sisäisen luonnonlapsensa.

Jokainen saa olla oma aito itsensä, koska outous on okei!

HulttisKultti kannustaa aitouteen ja luovuuteen. Jokaisella on omat lahjansa, ja niitä olisi hyvä käyttää itse kunkin. Hulttiksen inspiroiva persoona innostaa ja kannustaa toisia käyttämään lahjojaan. 

Mielekäs tekeminen tuo mielekkyyttä elämään.

HulttisKultti taistelee luovuuden voimalla vääryyttä vastaan, eikä luovuta koskaan. 

HulttisKultissa kukaan ei ole säästynyt haavoilta, ja kun kovia kokeneet yhdistävät voimansa, heistä tulee pysäyttämätön joukkovoima, joka saa ihmeitä aikaan hulvattoman Hulttiksen johdolla.

Kun heikot ja rikkinäiset yhdistävät voimansa, heitä ei voi mikään pysäyttää.

HulttisKultti käsittelee holistisesti kovia kokemuksia ja kääntää traumat positiiviseksi voimavaraksi. Hulttiksen empaattinen läsnäolo parantaa haavoja ja johdattaa ihmisen elämään vilkasta sielunelämää ja kasvattaa hänestä jalosieluisen persoonan, joka voi elää haavoistaan huolimatta.

HulttisKultti on holistinen haavoittuneiden ryhmä, joka tukeutuu henkeen ja vereen Hulttiksen luovuuden ihmeelliseen voimaan. 

Hulttiksen seurassa inspiraatio alkaa kukoistaa ja traumojen käsittelykin onnistuu tämän hulvattoman empaatikon seurassa. Koska Hulttis on itse kärsinyt paljon, hän kykenee ymmärtämään niitä, jotka kärsivät. 

Hulttis kuuntelee ja myötäelää toisten kertomaa ja kun ihminen tulee kuulluksi, se on iso apu. Hulttis tekee parhaansa ollakseen toisten tukena. Koska hän itse jäi yksin tuskan keskellä, hän ei tahdo muiden kokevan samaa.

Empatian voima on ihmeellistä!

Superkarismaattinen ja empaattinen Hulttis on aito ja energinen luonnonlapsi, joka saa kovimmankin tyypin sydämen lämpenemään ja myöntämään, että Hulttis on symppis. 

Tämä totuus on yksi kultin perusta, josta kaikki ovat yksimielisiä:

"Hulttis on symppis!"

Superkarismaattinen Hulttis vetää puoleensa kaikenlaisia kummajaisia ja toteaa: "Outous on okei! Ja aitous hyväksyy kaiken outouden ja arvostaa sitä!" 

Tule mukaan kummajaisten kerhoon!

Normal is boring!

Siellä se Hulttis jo ottaa tanssiaskeleita. Ja meno tulee menemään vieläkin koomisemmaksi.

"Mielekäs ja luova tekeminen on parasta traumaterapiaa", toteaa Hulttis. Ja juuri tätä HulttisKultti toteuttaa. Jokainen saa tehdä sitä, minkä kokee itselleen mielekkääksi tekemiseksi ja näin luovuus pääsee valloilleen monessa eri muodossaan.

Hulttiksen innostus on yliluonnollinen voima, joka inspiroi toisia ja auttaa jokaista löytämään sisäisen taiteilijansa. Ei tarvitse olla kuin hetki Hulttiksen seurassa, niin jo alkaa inspiraatio kukoistaa. Tämä on todeksi havaittu myös työpaikalla.

Hulttiksen yliluonnollinen innostus sisältää parantavaa voimaa ja eteerisiä, ihmeellisiä tuntemuksia. Se tuo aitouden lähemmäs ja kasvattaa luovuutta.

Hulttiksen läsnäolo on kuin masennuslääke. Hulttiksen seurassa ihmiset tulevat paremmalle mielelle ja paha olo väistyy, kun symppis Hulttis on paikalla ja on vain sitä mitä on. Tämäkin on todeksi havaittu työpaikalla ja muuallakin.

HulttisKultilla on myös oma ylipappi, joka julistaa Outouden ihmeellistä sanomaa ja johdattaa muutkin syvällisempään Hulttiksen tuntemiseen.

Täysillä mennään, ja hyvä niin!

*into* *into*

HulttisKultin ylipappi (nämä kuvat ottanut kaverini Rauno) on inspiroitunut Hulttiksesta niin voimallisesti, että hänestä tuli HulttisKultin ylipappi. Koska hän on saanut itse apua, hän tahtoo auttaa toisia ja johdattaa heidät Hulttiksen ihmeelliseen vaikutuspiiriin. Koska hän on saanut voimaa Hulttiksen säkenöivästä voimasta, hän tahtoo johdattaa muutkin tämän hulvattoman Hulttiksen ihmeelliseen vaikutuspiiriin.

"Hulttiksen seura on parasta!", toteaa ylipappi.

Hommat hoidetaan aina TYYLILLÄ.

Ja valtavalla innolla.

Hulttiksen holistinen, rohkaiseva ja innokas asenne saa muutkin lähtemään mukaan kultin toimintaan ja kehittämään mitä oudoimpaa taiteellista ilmaisua sekä taistelemaan luovuuden voimalla vääryyttä vastaan.

Vaikka olemmekin kokeneet kovia, voimme kääntää traumamme positiiviseksi voimavaraksi ja olla vapaasti sitä mitä olemme.

Outous on okei!

Aitous on okei!

On parasta olla oma outo ja aito itsensä.

Koska juuri sellaiseksi meidät on tarkoitettu.

Aitous kunniaan!

Nyt meno on kuvissa mennyt jo aika huvittavaksi.

Hulvatonta menoa todellakin!

Nämä kuvat saavat minut edelleen nauramaan.

Ja se on hyvä juttu.

Elämässä täytyy olla myös huumoria. 

HulttisKultti on nimenomaan huumoria, ja se kehittyy koko ajan yhä vain hauskemmaksi.

Välillä vähän FLIPPAA!

Pääasia on, että on hauskaa. Hyvällä tavalla hauskaa ja hulvattomalla tavalla huvittavaa.

Hattukin meinasi tippua kuvauksen aikana. Tämä minun hattu on muodostunut jo minun tavaramerkikseni. Usein kun ilmaisen arvostusta, sanon:

"Hulttis nostaa kukkaista hattuaan."

En ole mikä tahansa kukkahattutäti, olen jotain aivan muuta kuin mitä kyseisellä sanalla tarkoitetaan. Yllättävän moni on ihastellut itse modaamaani hattua. Vaikka siinä onkin kukkia, en ole sellainen kukkahattutäti, joka jauhaa netissä paskaa nimimerkin takaa, valittaa milloin mistäkin turhanpäiväisestä aiheesta, kehittelee kriisejä keskustelupalstoilla, kauhistelee ääritapauksia tekopyhyyden vallassa tai haukkuu toisia ihmisiä ihan vain huvin vuoksi ja vielä kuvittelee olevansa "kunnon kansalainen".

Sellainen toiminta ei ole minun juttu.

Vaikka ennen olinkin aikamoinen rääväsuu raivonarkkari.

(Onneksi en ole enää!)

Ensi viikolla tulee täyteen 9 vuotta uutta elämää. Olen vieläkin aivan ihmeissäni siitä, kuinka tämä on mahdollista.

Ja se, mistä olen selvinnyt, ja se, millaisen muutoksen olen saanut kokea, on saanut myös muita lähtemään kasvun ja muutoksen tielle.

Elämäni selvästi inspiroi ja koskettaa ihmisiä, ja se on ihan parasta, kun muutkin haluavat lähteä kasvun ja muutoksen tielle.

Ja juuri se on yksi HulttisKultin periaate. Lähteä kulkemaan kasvun ja muutoksen tielle ja tulla omaksi aidoksi itsekseen traumojensa ja menneisyytensä takaa. 

Menneisyys ei määritä meitä, vaan se, mitä olemme tällä hetkellä.

Emmekä ole yhtä kuin traumamme.

Ja olemalla oma aito ja outo itsensä ihminen voi parhaiten ja saa myös parhaiten aikaan hyviä ja hyödyllisiä asioita.

Tässä kuvassa on jotain aistillista.

Hulttis fiilistelee intuitiivisesti.

Ja meno menee hassuksi.

Energiavirrat kulkevat ja ne täytyy saada balanssiin. 

Sanon "SEIS!" kaikelle negatiiviselle energialle ja tuon sen tilalle positiivista energiaa.

Vapauta Hulttioenergiasi!

Tässä siirretään näkymätöntä voimaa jonnekin ja samalla taistellaan vastavoimaa vastaan. Ja vapautetaan Hulttioenergiaa. (Ei nyt ihan tosissaan kuitenkaan, tämä on edelleen vitsimielessä tehtyä, mutta Hulttioenergia on todellista.)

Ja sitten tapahtuu syvällinen vapautuminen.

Hulttis on mennyt ekstaattiseen transsiin.

Ekstaattinen transsi kulminoituu voimalliseen liikkeeseen, joka saa Hulttiksen palaamaan tähän maailmaan.

Tämä oli hyvin transsendenttinen kokemus.

Mieleni avautui ja laajeni suureksi kokonaisuudeksi, joka sai palaset loksahtamaan paikalleen. 

LOKS LOKS LOKS!

Ja sitten Hulttis lähettää tsemppiä kaikille.

Ja vielä tuplasti lisää tsemppiä ihan kaikille!

Sitten on aika rauhoittua.

Ottaa rennosti.

Levätä välillä, perhana vieköön!

Lepo on tärkeää, sitä ei tule väheksyä.

Ja niin minä vajosin syviin mietteisiin. Syvällinen prosessointi on minulla jatkuvaa mielen sisäistä toimintaa. Se on yksi erityisen herkän persoonan ominaisuus. 

Välillä vaan syvällinen prosessointi menee liialliseksi vatvomiseksi, ja se ei ole mukavaa. 

Rajansa kaikella, myös prosessoinnilla.

Mutta sanopa se mun aivoille!

Ne vaan jatkaa prosessointia, enkä mahda sille mitään.

Mutta vatvomisen osaan onneksi jo lopettaa, vaikka se on välillä vaikeaa.

Rentoa meininkiä hulvattoman hassuttelun jälkeen. On hyvä levätä välillä. Hulttis ei ole mikään yli-ihminen, ja tietää rajansa. On hyvä tiedostaa oma rajallisuutensa ja keskeneräisyytensä. Ei ole järkeä kuvitella olevansa kaikkivoipa, suorastaan yli-ihminen. Sellainen on pelkkää harhaa ja kipeän mielen kuvitelmaa.

Suuruusharhaa.

Ja suuruusharhan vallassa olevat tyypit ovat vastenmielisiä. Kun ihminen kuvittelee olevansa joku hemmetin yli-ihminen, se karkottaa toiset luotaan nopeasti. Sellainen kun kuvittelee olevansa niin paljon muita korkeammalla tasolla ja katsoo toisia vain alaspäin ja vähättelee toisia. 

Ja samalla tyyppi korottaa itseään ja liioittelee kykyjään ilmiselvillä valheilla, jotka ylittävät ihmisyyden rajat ja menevät terveen järjen käsityskyvyn ulkopuolelle. Jutut alkaa mennä lievästi sanottuna hulluiksi. 

Ja kun suuruusharhainen jauhaa juttujaan, joissa ei ole päätä eikä häntää, se kuulostaa ihan älyttömältä. Mutta jos minä en ymmärrä sellaista puhetta, vika on muka minussa, en ole riittävän korkealla tasolla ymmärtääkseni sekavia mielettömyyksiä.  Mikä minussa onkaa vialla, kun aiemmin vielä ymmärsin (järkeviä) puheita, mutta nyt en enää ymmärrä (järjettömiä) puheita?

Mutta jos korkeampi älykkyys näyttäytyy meille "tavallisille" ihmisille älyttömyytenä, eihän se ole mitään älykkyyttä, vaan sairaan mielen harhaisia houreita.

On mukavampaa elää todellisuudessa ja olla rajallinen, vajavainen, erehtyväinen, keskeneräinen ja rikkinäinen ihminen.

Olla samalla viivalla kaikkien kanssa eikä kuvitella liikoja itsestään.

Jokainen on yhtä arvokas juuri sellaisena kuin on.

Yli-ihmisiä ei ole olemassakaan. Yli-ihmisyysharha on täysin perusteeton. Kaikki me ollaan rajallisia ihmisiä, kaikki me ollaan samalla viivalla. Yli-ihminen on vain ylpeän ihmismielen konstruktio, jolla ei ole totuuspohjaa.

Yli-ihmisyys ei perustu todellisuuteen, vaan sairaan mielen harhakuvitelmaan. 

Se on pelkkää itsepetosta.

Joka itsensä valheen varaan korottaa, tulee vielä kovalla rytinällä alas. Jossain vaiheessa todellisuus iskee vastaan väkisinkin. 

Mietin näitä asioita siksi, koska törmäsin (valitettavasti) tällaiseen suuruusharhan vallassa olevaan tyyppiin, joka alkoi piinata minua hirveällä tekstaripommittamisella useamman päivän ajan. Viesteissä ei ollut järjen hiventäkään, ja se teki siitä vain pahempaa. Se alkoi tuntua jo henkiseltä väkivallalta, varsinkin, kun viesteihin sisältyi manipulointia, mielipelejä, syyllistämistä, omien vikojen projisointia minuun, hirveää vainoharhaa ja jopa minun persoonallisuuden ja aitouden kyseenalaistamista.

Hulttiksen persoonan kimppuun ei muuten hyökätä! Ja joka kyseenalaistaa aitouteni, ei itse kykene elämään todellisuudessa.

Ja juuri siksi hän kyseenalaisti aitouteni, koska jos hän olisi hyväksynyt sen, hän olisi joutunut kohtaamaan oman kieroutensa ja epäaitoutensa. Siihen hän ei pystynyt, ja niinpä hän projisoi minuun juuri sen kaiken itsestään, miten hän minua kohteli. 

Se oli todella loukkaavaa ja vastenmielistä. 

Hänen vainoharhaiset epäilyksensä minua kohtaan antoivat minusta niin ruman ja vääristyneen kuvan, että koko tyyppi alkoi oksettaa minua. Ja aivan sama mitä sanoin, hän ei uskonut minua, vaan uskoi ennemmin vainoharhaisia ajatuksiaan, jotka antoivat minusta täysin väärän kuvan. Eläköön sitten valheessa, jos kerran niin haluaa.

Lopulta hän kyseenalaisti minun persoonani niin rankasti, että piti itsekin katsoa peiliin ja tarkastaa, olenko minä vielä se minä, joka oikeasti olen. Hänen mielestään kun en ollut. Se oli jo niin törkeää ja loukkaavaa, että mittani täyttyi ja blokkasin koko tyypin. 

Kukaan ei ole aiemmin kyseenalaistanut aitouttani ja persoonallisuuttani noin röyhkeästi. Ja vielä täysin aiheetta! En ollut antanut siihen mitään aihetta, mutta sairas mieli kyllä löytää syyt vainoharhaisille epäilyksilleen, jotka olivat osittain myös omien vikojen projisointia minuun. 

Oksettaa edes ajatella tuota tapausta.

Onneksi se ei enää voi piinata minua.

Minä annan jokaiselle ihmiselle mahdollisuuden näyttää, millainen tyyppi hän on, ennen kuin teen johtopäätöksiä. Suhtaudun ihmisiin avoimesti, mutta terveen varovaisesti, syystäkin. Tämä tyyppi pommitti minua valtavasti ja olisi halunnut viettää aikaa kanssani JATKUVASTI. Jos en ollut samassa tilassa hänen kanssaan, hän ei voinut luottaa minuun. Muka saman katon alla oleminen saisi hänet luottamaan. 

Ja paskat! 

Koska tyyppi oli jo lähtökohtaisesti noin vainoharhainen ja ilmeisen kyvytön luottamaan, ei sitä luottamusta olisi tuonut saman katon alla oleminenkaan. Tyyppi olisi vain pyrkinyt eristämään minut kokonaan ja olisin joutunut olemaan jatkuvien epäilysten alaisena siitäkin huolimatta. 

Hyi helvetti sentään. 

Ei kiitos tuollaista!

Hän oli ihastunut minuun ja olisi halunnut eristää minut kaikesta ja kaikista. Minun olisi pitänyt jättää puolisoni ja alkaa olla hänen kanssaan. Kauhea ajatuskin. Hän olisi halunnut "olla minulle se ykkönen". En ikinä alkaisi olemaan tuollaisen tyypin kanssa. Minun olisi pitänyt olla vain hänen kanssaan, ja koska en ollut, hän epäili minua vainoharhaisesti ja täysin aiheetta. Ja koska en ymmärtänyt hänen hulluja juttujaan, minussa muka oli jotain vikaa, en muka ollut enää edes sama ihminen. 

Terveen järjen rajoissa olevia asioita ymmärrän kyllä hyvin, mutta kun jutut alkaa mennä terveen järjen ulkopuolelle, suorastaan skitsofreenisiksi, en voi sellaista sekavaa hulluuspommitusta ymmärtää. Enkä halunnut laskeutua samalle hulluuden tasolle hänen kanssaan. Ja siksi minä en muka enää ollut minä, koska en ymmärtänyt hänen sekopäisiä juttujaan! 

Ja kun sanoin hänelle suoraan jo ties kuinka monetta kertaa, etten todellakaan halua mitään suhdetta, hän muuttui lopulta ilkeäksi. Ja ilkeät sanansa hän väitti pelkiksi faktoiksi (jotka eivät pitäneet paikkaansa minun kohdallani) ja hän muka halusi vain auttaa. Minä muka käsitin väärin hänen loukkaavat ja ilkeät sanansa. Hän ei muka ollut ilkeä, vaikka olikin ilkeä. Vitun mindfuckingia!

Se päiväkausien pommittaminenkin oli muka vain minun omaksi parhaaksi! Se oli olevinaan jokin testi, jonka joku ensin yliluonnollinen pakotti hänet tekemään, ja jonkin ajan kuluttua hän kielsi yliluonnollisen kokonaan ja väitti, että "kun signaali tulee, siinä ei ole omalla tahdolla mitään valtaa, keho vain alkaa toimia". Ensin muka jokin yliluonnollinen pakotti hänet pommittamaan minua, ja pian kyseessä olivatkin jotkin signaalit, jotka pakottavat hänet toimimaan vastoin omaa tahtoaan. Jos jotkin signaalit pystyvät ohittamaan hänen tahtonsa ja saamaan hänet toimimaan tahtonsa vastaisesti, se kuulostaa todella vaaralliselta. Aivan sairasta.

Kyseessä taisi olla vain huono yritys siirtää oma vastuu jonnekin muualle. 

Raukkamaista touhua. 

Koko juttu oli helvetin uuvuttavaa ja kuluttavaa minulle. En ole vieläkään täysin palautunut siitä. Sen pommituksen keskellä olo oli kuin olisin kokenut väkivaltaa. Ja siihen kyllä sisältyi myös henkistä väkivaltaa. Siedin sitä liiankin kauan, ja yritin jopa selvittää asiaa (siitä ei tullut mitään), mutta onneksi lopulta blokkasin koko tyypin. Eipähän tarvitse kuunnella hulluuksia enempää.

Minun persoonallisuuden aiheeton kyseenalaistaminen on helvetin törkeää ja väärin! Minun mielellä ei leikitä! Ja minuahan ei hemmetti vieköön testata noin sairailla tavoilla! Minua ei saa kohdella paskamaisesti!

Ja jos joku kohtelee minua paskamaisesti, heitän hänet ulos elämästäni. Minun ei tarvitse sietää paskamaista kohtelua!

Annoin tällekin tyypille mahdollisuuden näyttää, millainen hän on, ja hän näytti ja todeksi todisti, ettei hän todellakaan ole minulle turvallista eikä tervettä seuraa. En todellakaan kaipaa tuollaista elämääni.

Siispä blokkasin hänet.

Osasin vetää rajat ja kuunnella hälytyskelloja.

Edistystä!

 Kaikki loppuu aikanaan, niin myös tämä blogiteksti. Viimeiset sanat ovat viimeisiä tältä osin. Mutta Hulttis palaa taas asiaan!

 

PS. Tuon hulluuspommituksen aikana minulla tuli voimakkaita sydänoireita yhtenä iltana. Varmasti voimakas stressi oli siihen syy. Alkoi vihloa todella voimakkaasti rintaa ja tuntui, että sydän tulee ulos rinnasta. Vaikka kipu olikin kovaa, en pelännyt yhtään. Oikeastaan odotin kuolemaa innolla. Olin valmis lähtemään ja aloin kiittää Jumalaa kuolemasta, mutta sitten se loppui. 

Ja minä petyin valtavasti. 

Olisin mielelläni lähtenyt pois tästä maailmasta tuonpuoleiseen, mutta vielä ei ollutkaan minun aika lähteä. Minulla on täällä vielä tekemistä. Ja minä teen tehtäväni uskollisesti, vaikka mielelläni jo täältä lähtisinkin. Elän kuitenkin elämäni täysillä ja tyylillä, vaikka kaipaankin jo päästä täältä pois. Arvostan elämääni, vaikka kaipaankin iankaikkisuuteen. En heitä elämän lahjaa enää hukkaan, ja teen sen, mikä minun on tehtävä. 

Käytän lahjojani ja olen sitä mitä olen. 

Kiitollisin mielin kuljen eteenpäin.

Kaikesta huolimatta.