lauantai 9. syyskuuta 2017

Ristiriitoja




Minä olen erittäin ristiriitainen yksilö.

Hajoilen, eheydyn, hajoilen, eheydyn, hajoilen, hajoilen..
Ylämäki, alamäki, ylämäki, alamäki, ylämäki ja taas alamäki ja lujaa mennään. Kohta on taas ylämäki..

Olen hyvä vaimo, olen huono vaimo, hyvä vaimo, huono vaimo, hyvä, huono, hyvä, huono, hyvä, huono...

Minä pelkään, minä en pelkää, pelkään, en pelkää, pelkään paljon, en pelkää paljoa, pelkään vähän, en pelkää vähääkään, ehkä pian taas pelkään, ehkä en.

Minusta on paljon harmia, minusta on myös iloa. Harmia, iloa, harmia, iloa, iloa, harmia, paljon harmia, paljon iloakin?

Olen mitätön, olen arvokas, olen mitätön, arvokas, mitätön, arvokas, mitätön.. Kumpi olenkaan?

Minua siedetään, minua ei voida sietää, siedetään, ei voida sietää, siedänkö enää itsekään itseäni?

Olen yksi ristiriita!

Mutta minä hajoilen, että voisin taas eheytyä. Ja eheydyn, että voisin taas hajoilla. En tahtoisi hajoilla, mutta joskus se on välttämätöntä, että voisin eheytyä.