Pelko, se alituinen vieras luonani, joka tahtoisi määrittää kaiken. Se ei suostu lähtemään, vaikka kuinka sitä haluaisin. Pelko kulkee kanssani, missä ikinä liikunkin, ja se saa minut olemaan jatkuvasti varuillani.
Pelko.
Tuo synkkä, arka ja kauhistunut ystäväni, kuiskii minulle: "Varo! Et voi tietää, mistä vaara tulee. Et ole turvassa missään, olet jatkuvan vaaran alla. Koska tahansa joku voi hyökätä sun kimppuun, ole aina varuillasi, äläkä luota keneenkään."
"Et ole turvassa edes kotonasi, koska tahansa joku voi tulla oven läpi ja tuhota kaiken. ET OLE TURVASSA MISSÄÄN..."
Pelko saa minut todellakin pelkäämään kaikkea.
Pelko tekee minusta ujon ja aran, vaikka oikeasti olen avoin ja innokas tyyppi.
Pelko saa minut rajoittamaan elämääni niin, etten uskalla päästää ketään lähelleni.
Pelko saa minut sulkeutumaan ja eristäytymään ihmiskontakteista.
Pelko tekee minusta epävarman ja epäluuloisen. En voi luottaa keneenkään.
"Kaikki haluaa sinulle vain pahaa. Jos joku onkin ystävällinen, älä luota siihen, se varmaankin näyttelee saadakseen sut ansaan."
"Tuokin varmasti haluaa raiskata sinut tilaisuuden tullen. Varo sitä!"
"Tälläkin tyypillä on selvästi pahat mielessä. Se haluaa tappaa sut varmasti. Pakene!"
Näitä Pelko minulle kuiskii, ja se surettaa aivan vietävästi.
En tahdo uskoa kaikkea, mitä Pelko minulle sanoo. Kyseenalaistan sen usein kysymällä esim. "Miten niin kaikki muka haluaisi mulle vain pahaa? Eihän se käy järkeen. Eikä se kuvaa todellisuuttakaan. Monihan tykkää minusta! Moni on auttanut minua ja ollut tukena vaikeuksissa. Vaikka mun on vaikeaa luottaa ihmisiin, en tahdo pitää lähtökohtana sitä, että kaikilla olisi pahat aikeet mua kohtaan. Se ei vain kuulosta järkevältä, eikä ole totta. Suurin osa ihmisistä ei edes tunne minua, joten miksi kaikki haluaisivat mulle vain pahaa? Tuohan on järjetön ajatus."
Mutta vaikka usein kyseenalaistan Pelon, se saa silti minut niin usein valtaansa, ihan kuin joku riivaaja.
Jos kadulla kulkiessani auto ajaa vierelleni, hidastaa ja pysähtyy, pelästyin heti . Pelko huutaa: "Varo! Tuolta autosta voi tulla joku nappaamaan sut mukaansa! Juokse! Pakene! Äkkiä pois!" Sydän alkaa jyskyttää, kurkkua kuristaa ja tunnen pelon kropassani voimakkaasti aina kun auto hidastaa kohdallani.
Jos joku kävelee mun perässä, alan heti vainoilla, että seuraako se mua.. Jos joku korottaa ääntään, säikähdin heti.. Jos joku koskettaa mua, kavahdan ja väistyn.. Jos joku on vihainen, menen paniikkiin..
PELKÄÄN SIIS AIVAN VIETÄVÄSTI.
Myös kotona ollessani, jos kuulen kolinaa, askeleita, tai muita ääniä, säikähdän niitä ja alan pelkäämään että eikai tänne ole tukossa joku.. Ja jos ovikello soi, tai oveen koputetaan, mieli meinaa mennä raiteiltaan ja pelästyn niin, etten uskalla edes liikkua. En uskalla avata oveakaan, ellen ole tietoinen siitä, kuka on tulossa. Pelko huutaa: "Varo! Älä vaan avaa ovea! Ole ihan hiljaa äläkä päästä ääntäkään, ettei se joku tietäisi, että olet siellä. Nyt ihan hiljaa vaan odotat, että se joku menisi pois." Samaan aikaan kauheat kauhuskenaariot pyörii mielessä ja paniikkioireet tuntuu voimakkaana.
PELKO ON SAANUT LIIKAA VALTAA, SIITÄ ON TULLUT DIKTAATTORI.
Tää on ihan kauheeta!!
Pelko on luonnollinen reaktio kaltoinkohtelun ja muun vääryyden kokemisen seurauksena, mutta se, miten se jää pysymään ja hallitsemaan mun elämää, ei tunnu enää luonnolliselta.
Pelon kuuluisi suojella, mutta tämä Pelko haluaa hallita mua ja mun elämää. Se haluaa rajoittaa mun olemista enemmän ja enemmän, se on jo ajanut minut nurkkaan. Pelko ei jätä minua rauhaan, jatkuvasti se on kuiskimassa vaaran uhasta ja pahimmillaan kuolemanvaarasta, joka voi iskeä NYT.
Se on niin kuluttavaa ja vietävän raskasta.
Olen alkanut ajatella, ettei Pelko itse ole ystävä, vaan vihollinen.
Niin paljon se on aiheuttanut minulle tuskaa ja harmia.
Niin paljon se on rajoittanut mun elämää, että olen jo melkein kuin vankilassa, Pelon luomassa vankilassa, jonka tulisi muka suojata minua vaaralta.
Olen alkanut ajatella, että tuo Pelon vankila itse on se vaara ja haitallinen asia.
EN JAKSA SITÄ ENÄÄ!!!
Nyt saa riittää!!
EN TARVITSE TÄLLAISTA PELKOA, JOKA ON SAIRAALLOISTA! TERVE PELKO ON HYVÄKSI, MUTTA TÄMÄ PELKO ON PAHAKSI!
Hei Pelko, häivy täältä ja jätä mut rauhaan!!
EN OLE NIIN TOIVOTON, ETTENKÖ VOISI JA USKALTAISI ELÄÄ ILMAN JATKUVAA PELKOA.
Peloista suurin osa ei edes toteudu! Yli 90% peloista ei toteudu ihmisen elämän aikana.
JOS VAARA TULEE, NIIN TULKOON, HEMMETTI!!!
Pahemmastakin olen selvinnyt, joten en anna periksi!
MINÄ EN ALISTU PELON, ENKÄ KENENKÄÄN VALTAAN, VAAN TAISTELEN JOS SE ON VÄLTTÄMÄTTÖMYYS.
Jenna ei luovuta koskaan.
JOS VAARA TULEE, NIIN MINÄ EN ALISTU, VAAN KOHTAAN SEN VAARAN!!!
Jumala pitää minusta huolen. Hän ei jätä eikä hylkää. Hän on pelastanut minut useasti varmalta kuolemalta, ja Hän pelastaa minut myös vaarasta (mikä ikinä se sitten onkin).
JA JOS KUOLEN, NIIN PÄÄSENPÄHÄN AINAKIN POIS TÄSTÄ PAHSTA, JULMASTA MAAILMASTA!!😆
Parempaan paikkaan, jossa ei ole pahuutta.
