tiistai 29. marraskuuta 2016

Käynti ADHD-lääkärillä

Kävin maanantaina 21.11 Helsingissä ADHD-lääkärillä. Oli oikein hyvä käynti. Siinä tutkittiin mun ADHD-oireita ja lääkäri tuli siihen tulokseen et Elvanse annosta nostetaan 100mg:sta 120mg.
Sen lääkärin kanssa oli helppo jutella, tuntu et sitä oikeesti kiinnosti mun vointi. Aivan toisenlaista kuin täällä Spankhillissä. Kaikenkaikkiaan käynti meni hyvin.
Mutta.
Mun korvaushoitoo hoitava lääkäri alko TAAS äpisee, eikä antanu vielä nostaa annosta. Sen mielestä ADHD:ta ei hoideta tollasella annoksella. Sepä ei tiedä uusista aikuisten hoitosuosituksista jossa maksimiannos on 140mg.
Vittuako se yrittää TAAS puuttua mun ADHD:n hoitoon, se ei sille kuulu, se hoitaa mun korvaushoitoo ja mun ADHD-lääkäri ehkä tietää pikkusen paremmin miten ADHD:ta hoidetaan. Ärsyttävää kun se tolleen yrittää puoskaroida.
Tein siitä jo kolmannen valituksen.
Ei oo eka kerta kun se yrittää estää mun ADHD-hoidon. Eikä nyt oo kyseessä kun 20mg nosto! Se ei ole paljon. Ja mulle se nosto katsottiin tarpeelliseks.
Ärsyttää kun se yrittää puuttua asiaan johon ei ole perehtynyt. Eikä se tolleen sais alkaa hyppiä toisen lääkärin varpaille.
Se ei vaan ymmärrä et ADHD on sairaus joka vaatii hoitoa. Suurin osa lääkäreistä ei sitä ymmärrä. Siks niin moni käyttää aineita, suurimmalla osalla taustalla on ADHD. Lääkäreiden pitäis alkaa hoitaa sitä niinkun muitakin sairauksia. Se auttais monia.
Eikö se jo ole todiste, et mä en oo käyttäny aineita sen jälkeen kun sain Elvanse lääkityksen?

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Tekeleitä, äiti, unet ja usko

http://hulttiotytontekeleet.blogspot.fi/

 Lisäsin tänne pitkästä aikaa uusia juttuja. Oli tossa anopin kanssa puhetta et pidetään seuraava näyttely keväällä. Mahtavaa!

Oon myös saanut yhteyden mutsiin. Kirjotellaan kirjeitä. Mun käsitys hänestä on ollu aivan vääristynyt. Luulin ettei se välitä musta ja mulle on aina sanottu et mutsi on hylänny mut. Oon kantanu siitä kaunaa.
Kirjeistä olen saanut ihan erilaisen kuvan. Mutsi oikeesti välittää musta ja siihen on ollu syynsä kun hän ei oo pystyny mua hoitaa. Sen syyn ymmärrän helvetin hyvin. Mulla on siitä itellänikin kokemusta.
Oon niin iloinen kun oon saanu yhteyden mutsiin ja asiat on alkanu selvitä. Niistä kirjeistä välittyy voimakas rakkaus, äidillinen huoli ja ilo siitä et oon päässy kuiville.
Kerran kun tultiin rakkaan kanssa kotiin, mulle tuli voimakas tunne tai oikeestaan tieto et mutsilta on tullu kirje. Kun katoin postit, siellä se kirje oli. Aika jännää.

Viime yönä näin oudon unen.
Mulla oli huumeita ja mun kaveri tuli mun luo. Näin kun sen ympärille tuli musta pilvi joka meni siihen kaveriin. Sit se kaveri syöksy nappaa mun aineet ja alko väsää vetoja. Mä sit anelin et se antais mullekin, olihan ne mun huumeet. Se ei suostunu. Sit sanoin sille "niin kun sä oot riivattu". Se sano "niin olenkin, et sä mulle mitään mahda" ja mä sanoin "Jeesuksen nimessä häivy!" ja sen ilme muuttu kauhistuneeks ja sit mä heräsin.
Sain siis unessa voiton pahasta hengestä. Ei ollu eka kerta kun henget kiusaa mua unissa. Ne tekee sitä usein. Ne ei enää niin usein uskalla tulla tänne meidän kotiin meitä kiusaamaan kun oon kasvanu uskossa, päässy lähemmäs Herraa ja mä rukoilen paljon.
Välillä ne yrittää kiusata tyypillisellä kummittelumeiningillä mut aina ne häipyy kun alan rukoilee ja käsken niitä häipyy.
Ennen mä pelkäsin niitä mut en enää. Mulla on niin vahva tuki, Jeesus.
Varmaan ihmettelette et miks pahat henget vieläkin yrittää kiusata mua. Ne on kiusannu mua 17-vuotiaasta asti kun sillon tuli vehdattua noiden pahojen henkien kanssa. Saatanallista meininkiä.
Sen jälkeen, mihin tahansa menin, missä tahansa asuin, aina ne oli mua kiusaamassa. Tyypillistä kummittelua joka oli aika voimakasta. Se oli inhottavaa.
Vasta nyt 2v sitten kun tapasin Rakkaan ja löysin Jeesuksen elämääni, niiden henkien on ollu aina vaan vaikeempi kiusata mua. Nyt sitä tapahtuu enää hyvin harvoin.
Unissa ne vielä mua kiusaa, mut mä jatkan rukoilemista.

Ja jos joku nyt alkaa tuntee vihaa mua kohtaan kun oon uskossa, se on hänen oma häpeänsä. Mua se ei hetkauta. Ilman Jeesusta en ois saanut elämääni kuntoon. Meitä uskovia vihataan siks koska me ei kuuluta tähän Saatanan hallitsemaan maailmaan, me kuulutaan Jeesukselle. Maailman pahuus johtuu siitä kun ihmiset on hylänneet Herran. Mäkin elin pahuudessa ja turmelin itseni, mut kun löysin Herran, kaikki muuttu hyväks. Se joka käskee vihaamaan kristittyjä on Saatana. Ja kun omatunto kolkuttaa, se on Jumalan puhetta. Jokainen päättää itse ketä kuuntelee ja ketä uskoo.

perjantai 25. marraskuuta 2016

torstai 24. marraskuuta 2016

Hymyharjoitus

 Hymyily ei ole mun alaa, mä oon sellanen synkistelijä (varsinkin kuvissa).
Mut multa pyydettiin jo jonkin aikaa sit näyttää mun uudet hampaat. kyllähän sellanen pyyntö hymyilyttää, ja sekin hymyilyttää kun pääsin eroon niistä karmeista narkkarin hampaista.
 No, yritetään sit hymyillä. En ole siinä mikään mestari.
 Onko tämä hyvä hymy? Vai onko siinä havaitavissa jo hullunkiiltoa?
Ääh, sekoiluks meni tämäkin hymyharjotus. Ei voi mitään, tämmönen mä oon.
Ja nyt nolottaa.

tiistai 15. marraskuuta 2016

Kovasti ihmettelen

Ajattelin pitkästä aikaa kertoo kuulumisia. Oon voinut yllättävän hyvin. Huomasin tos Yks päivä etten oo ajatellu aineita moneen päivään. Ei edes himoja oo ollu noin viikkoon.
Oon yllättynyt.
Toivottavasti Tää hyvä jatkuu. Vieläkin pelkään kovasti retkahtamista, kai Se on normaalia.
Siitä tulikin mieleen et joku oli taas väittäny tääl Pieksämäel et mä oisin retkahtanu. Ei oo eka kerta kun tämmöstä tapahtuu. En vaan käsitä et miks kukaan väittäis tollasta. Ketä mun kuivilla olo häiritsee noin paljon? Ja miks?
No, puhukoon mitä puhuu. Mä ite ja mun ympärillä olevat ihmiset kyllä tietää totuuden. On typerää uskoo ennemmin kuulopuheita kuin asianosaista itseään. Ehkä mä pikkusen paremmin tiedän omat asiani kuin joku paskan puhuja. Tollanen perätön paskapuhe kertoo jotain puhujasta itsestään.
En vaan ymmärrä et ketä mun kuivilla olo noin häiritsee.