Hulttis ja eläinystävät

Tänään oli hauskaa kun käytiin läheisten luona. Ne ei olleet kotona, mutta heti ovella vastaan tuli innokas koira. Se on aina onnellinen ja saa onnellisuuskohtauksen, kun näkee mut. En tiedä miksi eläimet tykkää musta niin kovasti. Koira hyppi innoissaan ja nuoli mun kasvoja, kellahti selälleen ja vinkui innoissaan. Se oli mukava vastaanotto. Kanalan kanatkin tervehti, kun tultiin pihaan. 😆
 Kävin koiran kanssa lenkillä, ja se oli ihan innoissaan kun pääsi ulos. Kun lähdettiin pihasta, moikkasin kanoja, ja kun ne näki mut, ne syöksyi porukalla innoissaan kanahäkin uloimpaan reunaan, lähelle mua.😁 Sanoin niille, et kohta tuon ruokaa. Toisen kanalan kukko kiekui mulle, kun käveltiin ohi. Sanoin sillekin, et kohta tuon ruokaa.
 Vaikka mulla on kipuja, pystyin juoksee varovasti koiran kanssa. Ilahduin itsekin koiran ilosta ja innostuin juoksee sen kanssa pieniä matkoja. Aina kun käydään lenkillä, mä juttelen sille. Vastaantulijat saattaa pitää mua hulluna, mut mä juttelen koiralle silti. Sekin tykkää siitä. Ja niin tykkää muutkin eläimet.🥰
  Lenkin jälkeen menin viemään ruokaa ekaan kanalaan. Kukko ja kanat innostui, kun näkivät mut, ja pyörivät kanalan oven läheisyydessä. Niistä näki, et ne ilahtui, kun menin niiden luokse. Juttelin niille hetken ja annoin ruokaa. Ensimmäisen kanalan kanat saatu tyytyväiseksi. 🐔😄
 Menin sit toiseen kanalaan. Kanat hyppi innoissaan ja jouduin työntää yhden sisälle, kun se oli ovella vastassa. Meinasi tulla syliin. Niistäkin näki, et ne oli iloisia, kun menin moikkaa niitä. Aina kun käyn läheisten luona, mul on tapana käydä moikkaa kanoja ja saatan viettää pitkiäkin aikoja niiden kanssa. Ne tykkää selvästi siitä, kun niille puhuu. Nytkin ne oli tyytyväisiä, kun kävin siellä. Toisenkin kanalan kanat saatu tyytyväiseksi. 🐔😁
 Tässä toisessa kanalassa on yksi musta kana, joka erottuu muista. Ne muut kanat syrji sitä mustaa kanaa. Mä oon usein sanonut niille kanoille, että eivät syrjisi mustaa kanaa, vaan ottaisivat sen porukkaan niin kaikilla olisi hyvä olla. Ennen tää musta kana oli aina ylhäällä orrella, ja muut kanat alhaalla. Nyt se oli siellä muiden kanojen seurassa, ja en havainnut syrjintää.
Oliko ne ymmärtäneet mitä mä olin niille sanonut? En ole varma, mut nyt ne on hyväksyneet mustan kanan porukkaan. Erikoinen juttu. Hyvä näin.
 Ei kanat tyhmiä ole, en pidä mahdottomana, etteikö ne voisi ymmärtää puhetta. Juttelen niille usein, ja joskus ne jopa vastaa mun puheeseen!😅 Sit ne välillä aukoo nokkaa samalla tapaa kuin ihminen puhuu.🤣 Se on hassua. Ne kuuntelee mielellään mun juttuja. Ja aina kun ne on vapaana ulkona, ne juoksee vastaan, kun ajetaan pihaan.😆 Se on söpöä! Ja kun mä sanon niille, et odottakaa, niin ne odottaa! Fiksuja kanoja.
 Kyllä eläimet on hauskoja! Mä niin tykkään niistä!🥰 Olen siis saanut ystäviä. Yhden koiran, kukon ja 8 kanaa.😁

Ärsyttävä ilmiö

 Mua ärsyttää kun niin moni pitää päihdeongelmaisia ja mt-ongelmaisia huonompina ihmisinä, vieläpä itseään huonompana, yhteiskunnan pohjasakkana. Jotkut menee vielä niin pitkälle, et ajattelevat, että "tuollaiset pitäisi tappaa". Se ei ole totta! Ne, jotka noin ajattelee, ovat itse alhaisia ja julmia. Kysyn vaan: tappaisitko oman lapsesi/läheisesi, jos hänelle tulee päihdeongelma? Haluaisitko itse, että muut toivoo sun kuolemaa, kun itse taistelet elämästäsi huumehelvetissä?
 Mt-potilaat  ja päihdeongelmaiset ovat ihan yhtä arvokkaita kuin muutkin. Ei ongelma tee ihmisestä huonoa, vaikka ongelma olisikin ikävä. On väärin tuomita kanssaihminen huonoksi jonkun ongelman takia. Ihan kuin hän ei itsekin kärsisi ongelmastaan, ja vielä enempi kärsimystä lisää se, kun muut tuomitsee toisen itseään "alemmalle tasolle". Kuka tahansa voi sairastua päihde- ja/tai mt-ongelmiin, joten turhaa on kuvitellakaan, että toiset olisi alempiarvoisia kuin toiset.
 Vaikka nää ongelmat oireilee erittäin ikävästi, sekään ei ole syy tuomita toista huonommaksi. Jokainen toimii joskus väärin, toiset urakalla tekee pahaa (mikä on hölmöä), toiset tekee pahaa hienovaraisemmin (hölmöä sekin). Toinen voi varastaa, olla väkivaltainen ja sekoilla paljon, toinen voi olla hyvin katkera, puhua pahaa toisten selän takana ja vihata lähimmäistään. Yhtä pahoja tekoja kaikki. 
 Vaikka teot on vääriä, se ei tee toisesta huonompaa. Kaikki me tehdään väärin, joten ei ole aihetta tuomita toista muka itseään huonommaksi. Se on valhetta ja itsepetosta, siinä ihminen haluaa kuvitella olevansa hyvä, parempi, paras, ja siksi korottaa itsensä toisten yläpuolelle. Vieläpä sellaisten "yläpuolelle", jotka ovat eläneet elämänsä huumehelvetissä, taistelleet elämästä ja kuolemasta, joutuneet näkemään ja kokemaan niin sairaita ja pahoja asioita, et psyyke hajoilee.. niin, ja ovat vielä saattaneet selvitäkin siitä kaikesta, saaneet elämänsä kuntoon.
 On todella noloa ja häpeällistä mennä korottamaan itseään sellaisten "yläpuolelle", joiden elämästä eivät tiedä paskaakaan. Nää itsensä korottajat on usein kokeneet paljon vähemmän kuin ne, joiden ylitse yrittävät itseään korottaa. Moni ei edes selviäisi siitä kaikesta hengissä. Joten turhaa on mennä korottelemaan itseään toisten yläpuolelle, se on ALHAISTA!

Linkki

Tässä linkki uuteen tekstiin
https://ahdasportti.blogspot.com/2019/07/syntisen-teksti-synnista.html?m=0

Miten menee

Vihdoinkin tuli aikaa kirjoittaa. Olen töissä ja pidän taukoa. Mietin mitä tekisin seuraavaksi. Olen viime aikoina piirtänyt paljon ja maalannut. Tän kuun lopussa alkaa kesänäyttely ja en ole vielä osannut päättää et mitä töitä sinne valitsen. Saa nähdä. Olen tullut siihen tulokseen, että taide ja muut harrastukset pitää mut kasassa. En varmaan osaisi käsitellä esim traumoja, jos en tekisi taidetta.
 Viime aikoina onkin ollut taas noi traumat käsittelyssä. Näen edelleen joka yö karmeita painajaisia narkkaamisesta, ja en enää jaksaisi niitä. Alkaa tulla mutta täyteen unissa narkkaamisesta. Ne unet on niin vastenmielisiä! Alan olla jo totaalisen kyllästynyt noihin uniin. Jopa unissa mä olen kyllästynyt. Ihmettelen vaan sitä, kun ei oo ollut kamahimoja vieläkään. Toivottavasti ei tulekaan.

Kävi sellainenkin asia, kun yks ilta pesin hampaita, niin selkä naksahti. Tuli uusi kipukohta edellisen yläpuolelle. Luonnollisesti kipukin voimistui. Ensimmäinen kipukohta on alaselässä oikealla, toinen on vasemmalla, yksi nikama ylöspäin. Kipu on samanlaista kummassakin ja ai että kun se säteilee hyvin jalkoihin. Onneksi on tuo hemmetin kipulääkitys ja niiden avulla pystyn tekee fysioterapiajuttuja. Jos sitä ei olisi, en voisi tehdä mitään. Toisaalta taas en haluaisi syödä lääkkeitä. Ainiin, Odotan vieläkin ortopedin yhteydenottoa.. Toukokuussa oli aika, ja nyt odotan yhteydenottoa jatkosta. Toivon, että selkä paranee. Paranemisesta tuli mieleen: sain viime viikolla tietää, ettei mulla enää ole C-hepatiittia! Se on parantunut! Vähänkö siistiä. Verikokeiden tuloksissa sanottiin: kokeesta selvisi että C-hepatiitti on parantunut, tulos: negatiivinen.

 Lisäksi mä koen niin voimakasta itseinhoa ja häpeää, pelkoa ja tuskaa, että niiden kanssa ei oikeen tule toimeen, eikä pystyisi elämään, mutta kun on pakko. Vainoilen et kaikki vihaa mua, vaikka mä todellisuudessa vihaan itseäni. Enkä oikeen edes pysty puhuu. Jotenkin on vaan vaikeaa. Vaikeaa sietää itseään. Miksi? Jos joudut kuulee, että olet täysin arvoton paska ja muuta vastaavaa, kyllähän se satuttaa. Toistuvasti se satuttaa ja tuhoaa enemmän ja enemmän. Sit alat pikkuhiljaa itsekin uskoa niin. Tiedän, ettei pitäisi uskoa, mutta kun toistoa on riittävästi, valhekin muuttuu todeksi. Kyllä me ihmiset ollaan kummallisia.

En enää ymmärrä itseäni, en elämää.
Miksi olen niin heikko, miksi olen voimaton?
Lannistunut, masentunut ja heikkomielinen.
Olen myös turha, miks mä edes olen täällä?
Kai heikollakin on oikeus elää? Onhan?
Mut jos olen kerran turha,
Niin mitä mä sit teen täällä?
Jos olisin turha, mua ei olisi.
Ei kukaan ole täällä turhaan, jokainen on arvokas.
Elämällä on tarkoitus, ei se ole turhaa.
Vaikka kaikki vihaisivat mua,
En ole siltikään turha, enkä arvoton.

Vähän outoja asioita

Viime aikoina on ollut vähän outoa. Näen melkein joka yö karmeita painajaisia narkkaamisesta. Silti mulla ei ole ollut kamahimoja. Se on outoa. Ne unet on olleet ihan hirveitä. Ehkä se on syy siihen, ettei oo ollut kamahimoja.
 Yhdessä unessa mun piti lyödä kaverille vedot. Kun olin sen tehnyt, mulle väsättiin vedot ja mä retkahdin. Se oli hirveetä siinä unessakin. Mä kauhistuin ja tuli tosi paha mieli. Se ei tuntunut hyvältä yhtään ja olin huolissani, et mitä mä nyt teen ja kuinka kerron asiasta läheisille ja teille lukijoille. Huono omatunto oli voimakas. Ja aamulla piti tarkistaa että enhän varmasti oo retkahtanut. Se uni oli hyvin todentuntuinen. Jätti koko päiväksi voimakkaan ahdistuksen.
 Viime yön unessa mä en pelkästään retkahtanut, vaan mä narkkasin urakalla ja diilasin kamaa. Oli kuin en olisi selvänä koskaan ollutkaan. Painotus oli piikittämisellä tässäkin unessa. Se oli ahdistavaa. Ihan hirveitä olleet noi unet. En voi sietää niitä! Niistä jää vaan paha mieli ja ahdistus. Noi unet on kuin kidutusta. Todella vastenmielistä.

Olen myös viime aikoina ollut todella väsynyt. Monta viikkoa olen ollut hirveen väsynyt. Mikähän siihen on syynä? Olen asiaa miettinyt, mut en ole selkeää syytä löytänyt. Liiallinen kuormitus? Liiallinen liikkuminen ja muu tekeminen? Vitamiinin puutokset? Järkkynyt mielenterveys? En voi tietää. Harrastukset on helpottaneet oloa paljon. Varsinkin ampuminen on rentouttanut paljon. Mun tarkkuus on parantunut. Myös maalaaminen on tehnyt hyvää. Ja virkkaaminen. Olen jo yli vuoden virkannut isoa peittoa ohuesta langasta ja alan olla loppusuoralla. Aikamoinen työ ollut! Opiskelut on edenneet myös. Sain ekan englannin kurssin valmiiksi ja aloitin seuraavan. Olen myös siivonnut asuntoa ja käynyt läheisten luona. Paljon on ollut kaikkee. Ja Jenska vaan on väsynyt.  Outoa. Oi voi voi. Jospa se siitä alkais helpottaa.