Hulttis ja kanat yhdessä ovat.
Sieltä ne tulee moikkaamaan Jenskaa. Kanat on aina iloisia nähdessään minut.
Kanat tykkää kaurakekseistä. Jopa Iivari kukko poikkeaa tavastaan odottaa, että muut saa ensin.
Välillä meininki menee kaoottiseksi. Kanat hyppii ja syöksyy viemään paloja toisiltaan. Ne tykkää syödä kädestä. Se on niillee tärkeää.
Siinä Hulttis juttelee kanoille ja söpöstelee niitä.
Ja tässä Hertta-kana pyytää lisää keksiä. Vastaan näyttämällä käsilläni, että loppu, ei ole enää, saitte jo. :)
Nää on mulle rakkaita ja tärkeitä ystäviä. Sitä ei uskoisi, millaisen suhteen ja yhteyden kanoihin voi saada. Nämä kuvat ottanut ystäväni Rauno Pakarinen ihmetteli aluksi tätä mun juttua kanojen kanssa. Kun hän pääsi näkemään minut kanojen kanssa, hän alkoi päästä jyvälle tästä ihmeellisestä ystävyydestä kanojen kanssa.
Iivari-kukko on komia kukko! Aina skarppina ja valppaana. Iivari on mulle tosi rakas ja myös Iivari tykkää minusta kovasti. Yhtenäkin päivänä kun menin ulos ja huutelin kanoja, sieltä juoksee pian kukko hirveää vauhtia mun luokse kanat perässään. Kun katsoin Iivarin juoksua mun luo, siitä näkyi sellainen söpö kukon rakkaus. Kuin kohtaisi pitkästä aikaa kauan kaivatun ystävän.
Tässä on Maija. Maija on hauska ja kovaääninen kana. Se on kova osoittamaan mieltään. Se saattaa mennä mököttämään vähän kauemmas toisista ja kun se saa huomiota, se tulee takaisin. Kyllä eläimilläkin on tunteet ja paljon älyä. Kanat on todella fiksuja, sitä ei arvaisikaan miten älykkäitä ne voi olla. Ymmärtävät puhettakin todella hyvin.
Iivari vahtii. Se on tunnollinen kukko. Paras kukko mitä olen nähnyt.
Ja Hulttiksen hemmottelu jatkuu. Kanat saa vuorostaan myslejä. Ne tykkää niistäkin.
Ystävät rakkaat yhdessä syö. Joudun usein komentamaan niitä, kun ne saattaa välillä nokkia toisiaan. Mutta nokkimisjärjestys on nokkimisjärjestys...
Nää on kyllä hauskoja otuksia. Yksi näistä, Matilda, on oikea härkäpää. Se kaataa ruoka-astiat, kuopii ruuat ihan sekaisin ja rohmuaa kaiken itselleen. Tässäkin se on ainoana yhden myslikasan äärellä. Se usein ärhentelee toisille ja joudun välillä työntämään sitä sivuunkin, jotta muutkin saisivat osansa. :D
Matildalta irtosi sulat pois sieltä täältä kun Matleena-kana kuoli noin kuukausi sitten. Matleena oli Matildan sisko. Matleena Suloisuus oli mullekin tosi rakas. Jäin kaipaamaan sitä ja surettaa vieläkin kun se kuoli. Arvelen, että Matildan sulat lähti stressin takia, Matleenan kuolema oli sillekin kova paikka. Kun sen jälkeen menin kanojen luokse, Matilda oli melkein kalju, mutta sit sen sulat alkoi kasvaa takaisin. Mä lohdutinkin sitä sanomalla, et kyllä ne sulat kasvaa takaisin, ja nyt ne on jo kasvaneet takaisin.
Siinä Iivari ja Maija ovat trampoliinin alla. Kävivät tutkimassa ystäväni autoakin, et mikäs se tää on ja miten se Jenna nyt tällaisella tuli. Varmasti painoivat auton mieleensä. Ne juoksee usein vastaan, kun auto ajaa pihaan. Varsinkin tuttu auto. Se on söpöä. Ja sit kun mä olen kyydissä, hyppään ulos ja juoksen kanoja vastaan, ne juoksee vielä kovempaa ja niistä huomaa, et ne on todella iloisia nähdessään mut.
Iivari-kukko on ihana kukko. Söpö ja aina ajan tasalla. Se kuuntelee hyvin tarkkaan ihmisten keskusteluja ja siitä huomaa, miten se reagoi joihinkin sanoihin ja miettii kovasti kuulemaansa. Nää ymmärtää puhetta paremmin kuin arvaakaan.
Siinä muutkin kanat kokoontuu viettämään siestaa. Kanatkin viettää siestaa aina ruokailujen jälkeen. Ne kokoontuu johonkin mukavaan paikkaan lepäämään ja sukimaan sulkiaan. Vietän usein siestaa niiden kanssa ja silloin ne kerääntyy mun ympärille. Olen osa porukkaa. :D
