sunnuntai 30. elokuuta 2015

Kotikatsaus

 Susipatsas jonka sain ystävältäni joululahjaks. Älyttömän kaunis ja tärkeä mulle. Se on suhteellisen iso ja painava. En koskaan luovu tästä.
 UfoPallo. Tein tän ihan ite. Se oli katulampun pleksi jonka sisään laitoin jouluvaloja. Modernia nistitaidetta.
 Susipatsas taas. Ne on siinä vähän niinkun mä ja mun rakas. Faija osti tän mulle kun olin 10v Wolf Parkista missä oli koirasusia (joiden kaa olin samasa häkissä) ja käytiin siellä usein. Tykästyin niihin koirasusiin ja ne muhun :)
 WOOOT! WOOOT on mun rakas pehmolelu. Sen nimi tulee tosta sen ilmeestä. Sehän on ihan ihmeissään, eikä ihme kun on tällasen omistajan saanut :D
 Yksi monista korteista joita olen saanut linnassa istuvilta ystäviltä. Löytyy jääkaapin ovesta.
 Tää on katkomuisto. Tuli postissa muiden katkopapereiden joukossa ja ajattelin säilyttää tän muistuttamaan mua siitä millanen olen. Tääkin on jääkaapin ovessa.
 Ilmoitusluontoinen asia kirjahyllyssä.
 Tässä mun rakkaat kirjat. Suurin osa dekkareita. i love it! Ykskään noista kirjoista ei ole huono, joten suosittelen lukemaan! Täs on vaan murto-osa mun kirjoista, mangaa mulla on muutama hyllyllinen lisää.
 Mun piirtämä susi kauniissa kehyksissä, omistettu rakkaalle miehelleni <3
 Susipalapeli. Tykkään palapeleistä. Varsinkin piripäissäni :D Ihan ite kasasin ja vielä yhen vuorokauden aikana.

 RapuKamu! Mun rakas pehmolelukamu joka on kulkenu matkassa kaikki nää huumeiset vuodet. Nyt vihdoinkin sekin on saanut elämästä kiinni ja tykkää olla mun kainalossa öisin.




Tässä oli muutama juttu meidän kämpästä. Ehkä tulevaisuudessa teen lisää näitä "kotikatsauksia". Täällä nimittäin riittää tavaraa ja kämppäkin on hieno, ei mikään sotkunen nistikämppä ruiskuineen niinkun monet varmaan kuvittelee. Tää on hienosti sisutettu ja siisti. Just hyvä mulle ja rakkaalleni.

lauantai 29. elokuuta 2015

Mikä auttaa pysymään kuivilla?

Listaan nyt asioita jotka auttaa mua pysyy irti aineista.

1. Aviomieheni
2. Faija ja muut läheiset
3. Muistot siitä helvetistä missä elin
4. Oma tahto
5. Halu nähdä ja kokea jotain parempaa
6. Oikea lääkitys
7. Muiden ihmisten tuki
8. Halu näyttää että pystyn siihen
9. Haluan näin hyvittää läheisteni tuskan (ne sano että paras hyvitys on se etten käytä)
10. Uudet harrastukset
11. Totaalinen kyllästyminen aineisiin ja siihen maailmaan
12. Häpeä omista kamahuuruisista hölmöilyistä joita ei halua toistaa
13. Useat oikeuden tuomiot jotka olen itse aiheuttanut
14. Koko se kamakuvio ja ne piirit vituttaa
15. Useat vaaratilanteet jotka meinas viedä mun hengen kerta toisensa jälkeen
16. Viha huumeita ja niihin liittyviä lieveilmiöitä kohtaan
17. Katumus kaikesta paskasta minkä aiheutin
18. Haluan tietää kuka on Jenna joka ei katoa aineisiin
19. Muutkin ovat pystyneet lopettamaan, kyllä siis mäkin pystyn
20. Kokonaan uusi elämä ja uudet kuviot

perjantai 28. elokuuta 2015

Hammaskidutusta


Kävin tossa hammaslääkärissä kun tuli tulehdus. Pelkäsin ihan sikana. Sain paniikkikohtauksenkin. Ne puudutti useita kertoja, ei vaikutusta. Tekivät hommansa, ihan vituilleen. Nimittäin repivät multa irti väärän hampaan! Ja nyt se tulehtunu hammas vittuilee. Koskee ihan vitusti, puolet naamasta on ihan turvonnu.. Antibiootit sain, onneks. Nyt ne ei pysty tekee tän eteen mitään kun tulehdus on niin pahana. Pitää siis odottaa et antibiootit alkaa auttaa. Mut jotain hyvääkin: mä sain lähetteen mikkeliin hammaslääkärille. Siel mut laitetaan kuntoon nukutuksessa, luojan kiitos. En tiedä millon sinne pääsen, toivottavasti pian. Ei sit enää tarvi hävetä huumeiden tuhoamaa suuta. Toivottavasti tää tulehdus lähtis paranee pian. Toissa iltana oli niin saatanalliset kivut et luulin jo kuolevani. En muista millon viimeks on ollu niin kovat kivut. Iltasin ne kivut aina kovenee, en ymmärrä miks. Vaikka otan buranaa ja panadolia 1000mg kumpaakin niin silti sattuu. Toivottavasti tää menis pian ohi. Ärsyttää tuo hammaslääkärin moka. Pelko vaan kasvo kun tekivät virheen. Eihän sile mitään voi, ymmärrän et virheitä tapahtuu, mut pelkään silti. Entistä enemmän. Mut vaikka pelottaa, niin menen kyllä varmasti sinne mikkeliin nukutukseen ettei tarvi sit enää jatkossa kärsiä tällasista jutuista. Toivottavasti pääsis sinne pian. Kova on turvotus, kova on paine ja kipu.. Kipeä hammas kuittaa.

perjantai 21. elokuuta 2015

Hulttiotyttö ja naakat


Mä oon löytäny jotain uutta ja mielenkiintosta mun elämään: naakat. Naakka on söpö lintu, ihanan värinen ja niin pehmeen näkönen. Haluisin kesyttää naakkoja. Täs yks päivä päätettiin miehen kanssa et lähetään ruokkimaan naakkoja. Aluks mä heittelin niille pulan murusia mut ne säikähti. Sit mä aloin tiputella ruokaa niille pitkin tietä pienien välimatkojen päähän sitä mukaa kun käveltiin eteenpäin. Eipä siinä kauan kestäny kun yks naakka ilmesty meidän taakse. Sit niitä olikin 30-40 naakkaa seuraamassa meitä 200-300 metrin matkan :D Se oli koominen näky kun ne seuras meitä niin isolla joukolla. Muutama vastaantulija oli aika ihmeissään kun siivet vaan lepatti meidän perässä. Sit me pysähdyttiin rauhalliseen paikkaan ja mä levitin naakoille ruokaa. Ne katteli meitä parvena vähän matkan päässä ja pikkuhiljaa lähestyivät ja alkoivat syödä. Tunnin verran siinä niitä seurattiin. Hassuja kavereita. Aina kun meen sairaalalle subujakoon mä matkan aikana seuraan naakkoja ja juttelen niille. Ne on niin söpöjä. Täs on vielä suunnitelmissa rakentaa naakalle pesäkoppi ens kevääks. Enpä ois uskonu et nään sellasenkin päivän kun kiinnostun ympäristössäni elävistä olennoista, tässä tapauksessa naakoista. Ennen kun ei kiinnostanu mikään muu kun huumeet. Mut onneks se aika näyttäs olevan ohi.

maanantai 17. elokuuta 2015

Vankilahaastattelu

Kuten lupasin edellisessä tekstissä, niin nyt kirjotan tän vankila haastattelun. Kiitokset vastauksista rakkaalle ystävälleni.

1. Miltä tuntui joutua vankilaan?
- Olin ollut vankilassa aiemminkin ennen tätä tuomiota joten linnakuviot oli tuttuja ja tiesin mitä oli edessä, joten ei siinä mielessä ollut mitään uutta tai jännittävää. Lusimaan joutuminen ei tietenkään ole ikinä mukavaa eikä etenkään tälle tuomiolle, teko kun ei ollut millään tavalla suuniteltu, se vain monien asioiden summana tapahtui. Tiesin pitkän kakun olevan tulossa niin joutui asiaa hetken pureskelemaan mutta täytyi vaan asennoitua siihen että täällä toistaiseksi pysytään.

2. Mistä istut?
- Istun pitkää tuomiota henkirikoskesta.

3. Kuinka sopeuduit vankilaan?
- Lusiminen oli ennestään tuttua, joten speuduin vankilaan hyvin. Olosuhteet ovat tietysti todella erilaiset kuin siviilielämässä niin hetki menee aina totutellessa mutta kun saa tehtyä itselleen rutiinit, alkaa aikakin liitämään.

4. Miten sinuun suhtaudutaan vankilassa?
- Vankila on sen verran tiivis yhteisö että porukkaan tutustuu nopeesti, nämä piirit ovat myös hyvin pienet niin on pieni ihme jos ketään tuttuja ei satu olemaan talossa. Sopeuduin siis tässäkin mielessä nopeasti taloon.

5. Millaista on arki vankilassa?
- Vankilaan on tarkoituksella tehty tiukka rutiini joka noudattaa normaalin siviilin aikataulua. Näin vangin arvellaan sopeutuvan nopeemmin yhteiskuntaan vapautuessaan. Päivät eivät juurikaan eroa toisistaan mutta näin aikakin kuluu mopeammin. Esimerkki tavallisen päivän aikatauluista:
7.00 herätys, ovien avaaminen ja aamupala
8.00 Mahdollinen toiminta/opiskelu (eivät nykyään enää pakollisia)
11.00 ruokatunti
12.00 työ/koulu/sellissä maleksimista
16.00 päivällinen
17.00 ulkoilu/liikunta, kestää noin tunnin jonka jälkeen sellin ovet suljetaan ja ne ovat kiinni aamupalaan saakka iltapalan jakoa lukuunottamatta. Viikonloppuisin ei ole toimintoja, ulkoilun ja lauantaisaunan lisäksi. Suljetuissa vankiloissa eli ns. kivitaloissa ollaan sellissä ainakin 20h/vrk, mikäli ei ole mukana työtoiminnassa. Viime vuosina vankilat ovat joutuneet säästökuurille ja säästöt on tehty leikkaamalla vankien työtoimintaa ja harrastemahdollisuuksia. Näin kaikille halukkaille ei ole työtä edes tarjolla ja selleissä ollaan entistä enemmän.

6. Millainen hierarkia vankilassa on?
- Vankilahierarkiassa korkeimmalla ovat pitkiä huume- ja väkivaltarikoksia istuvat "ammattirikolliset", perässä tulevat muut väkivalta-, talous- ja kaikkia rikoksia siltä väliltä istuvat. Alimpana ovat raiskarit, pedarit, vasikat yms saasta.

7. Miten paljon vankilassa on huumeita?
- Missä on huumeidenkäyttäjiä, on myös huumeita, vankilat eivät tiukasta valvonnasta huolimatta ole poikkeus. Mitä avoimempi vankila, sitä helpompi sinne on myös saada kamaa mutta tiukimminkin vartioidussa vankilassa löytyy huumeita jos löytyy rahaa.

8. Joutuuko vankilassa pelkäämään?
- Ei vankilassa ole mitään pelättävää jos et joudu alimpaan kastiin ja noudatat vankien välisiä sääntöjä.

9. Kuinka vankilassa selviää?
- Tuomiosta selviää kun ensin hyväksyy että kakku on istuttava. Päätä voi tietysti hakata seinään mutta siten tuomio tuntuu tuplasti pidemmältä ja ruikuttaminen käy nopeesti vankitovereiden hermojen ja sitä kautta oman nenän päälle. Ajasta on pyrittävä tekemään mahdollisimman mielekästä ja aika kannattaa hyödyntää, kunkin parhaaksi katsomallaan tavalla, mahdollisimman hyvin. Oli kuin pitkä kakku tahansa, lusimalla siitä selviää!

10. Miten ongelmat ratklaistaan vankilassa?
- Yhteentörmäyksiä vankilassa väistämättä tulee mutta usein ongelmat saadaan selvitetyksi puhumalla. Jos puhe ei kuiotenkaan tehoa, käytetään muita keinoja mitkä tehoaa. Jos syystä tai toisesta vankilassa ajautuu ongelmiin, on oman edun mukaista pyrkiä selvittämään asiat mahdollisimman nopeasti.

11. Jos tulee tappelu, mitä tapahtuu?
- Kivitaloista on pyritty tekemään rauhallisempia ja turvallisempia lokeroimalla ne pieniin osastoihin ja ulottamalla kameravalvonta kaikkialle sellejä ja pesutiloja lukuunottamatta. Tästä huolimatta väkivaltaa luonnollisesti esiintyy. Henkilökunnan havaitessa tappelun, sellit ja osastot suljetaan välittömästi ja osapuolet viedään eristykseen eli rundiin. Rundituomion pituus riippuu tilanteen vakavuudesta ja aiempien rikkeiden määrästä. Rundissa voidaan pitää muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen. Tappelusta rapsahtaa normaalisti viitisen vuorokautta rundia.

12. Millaisia vartijat ovat?
- Pampuista osa on kusipäitä jotka avoimesti halveksivat vankeja ja koittavat hankaloittaa lusimista, osa on rennompia jotka antavat vankien hommailla omiaan niin kauan kuin on rauhallista. On myös vankilakohtaista, millainen koko henkilökunta on ja miten vankeihin suhtaudutaan.

13. Mitä ikävöit vankilassa?
- Vankilassa ikävöi vapautta ja sen mahdollistamia asioita. Asiaan kuin asiaan ja niiden puutteeseen pystyy ajan kanssa tottumaan.

14. Millainen on alin kasti vankilassa?
- Alin kasti on saastaa, jolla ei ole mitään arvoa muiden vankien silmissä. Tämä porukka onkin eristetty täysin muista oman turvallisuutensa vuoksi.

15. Mitä sanoisit ensikertalaiselle joka joputuu vankilaan?
- Sanoisin ensikertalaiselle että älä esitä mitään vaan ole oma isesi, pidä huoli omista asioistasi, älä rottaile ja hoida asiasi kunnolla, ole nöyrä mutta älä nöyristele äläkä anna kenenkään hyppiä silmille! Älä myöskään pummaa tai kitise. Noita noudattamalla pääsee jo pitkälle.

16. Mitä mieltä olet vankilasta?
- Lusiminen on pitkälti hukkaan heitettyä aikaa, eikä istumaan kannata tietentahtoen hommautua. Yhteiskuntakelpoisempaa ihmistä vankila ei varmasti tee, vaan se tarjoaa loistavan tilaisuuden solmia uusia kontakteja. Jos on kuitenkin tarpeeksi motivaatiota, voi olla mahdollista opiskella tuomion aikana ammattikin. Vankeinhoidon ongelma on kuitenki8n se että se on tehty näyttämään ulospäin siltä että järjestelmä pyrkii auttamaan vakia eteenpäin elämässä sen sijaan että se niin oikeasti tekisi.

torstai 6. elokuuta 2015

JailMail:)

Ystäväni (ystävistäni parhain) joka istuu vankilassa elinkautista halusi kertoa teille lukijoille millainen minä olen hänen silmissään. Kirjotan nyt tänne mitä hän mulle kirjeessä kirjoitti.


"Jenna on minulle ystävänä korvaamaton. Kuten blogista käy ilmi, Jennan elämä ei todellakaan ole ollut helppoa. Tietysti osan vatoinkäymisistä hän on elämäntapansa sivutuotteena aiheuttanut itse itselleen mutta Jenna on joutunut kokemaan vastoinkäymisiä, kaltoinkohtelua ja suoranaista julmuutta enemmän kuin kenenkään pitäisi elämässään kohdata. Tästä huolimatta Jennalla on todella suuri sydän ja jaksaa aina tukea ja tsemppaa muita ja pitää päätä pystyssä. Ei siis todellakaan mikään heikko ihminen! Ja kuinka moni uskaltaa olla yhtä avoin ja rehellinen kuin Jenna, ei sitä voi kun arvostaa! Tästä tytöstä/naisesta löytyy tarpeen vaatiessa myös asennetta ja periksiantamattomuuta, ja voin luottaa häneen täysin. Kai Jennassa on jotain huonojakin puolua kuten meissä kaikissa, ne on tosin minulta pysynyt piilossa. Täyden kympin arvoinen ystävä!"

Tuo oli kivasti sanottu tältä hyvin tärkeältä ystävältäni joka istuu vankilassa ja saa paljon iloa minun kirjeistäni. Hän jopa nimesi minut tärkeimmäksi asiaksi hänen elämässään kun kysyin että mitkä 3 asiaa ovat tärkeimpiä hänelle. Meillä on hyvin syvällinen ja avoin ystävyys suhde vaikka hän onkin lukkojen takana. On mukavaa aina kun JailMail:) kolahtaa postista :) Ja musta on mahtavaa että voin olla tukena ja ilona hänelle noin karuissa olosuhteissa. Hän on vuorannut sellinsä minun kuvilla ja piirrustuksillakin :) Olen kertonut hänelle itsestäni ja kokemuksistani kaiken (kuten hänkin minulle) ja hän ymmärtää mua aivan älyttömän hyvin. Ja miten iso tuki hänestä onkaan ollut, vaikka vankilasa onkin. Aivan mahtava tyyppi, minun rakas murhamies joka on ystävänä korvaamaton ja yksi luotettavimmista henkilöistä joita tunnen. On vaan ikävää että hänen tuomionsa kestää vielä pitkään. Haluaisin niin tavata hänet ja ollaan me suunniteltu tuota vankilassa vierailua, toivottavasti se onnistuu.

Viime kirjeessä virkkasin hänelle kannabis lehden jonka kovetin sokerilla. No, se lehtihän joutui sellaiseen syyniin että.. Ja kappas: siitä oli löytyny JÄÄMIÄ amfetamiinista! :D Enkä todellakaan ollu siihen mitään piriä liuottanu. Tähän on yksinkertainen syy: mulla on amfetamiini lääkitys ja niitä jäämiä on kai sitten tullu mun käsistä kun oon virkannu sitä lehtee. Kuka nyt noin näkyvästi yrittäs saada vankilaan aineita lähetettyä :D Todennäkösesti joudun tästä asiasta vielä kuulusteluihin, mut eipä tuo haittaa, mullahan on ihan laillinen lääkitys.

Kun tää ystävä kävi viimeks saatetuilla lomilla, hän vilkaisi blogiani ja tykkäsi kovasti. Siks hän kirjoittikin tuon tekstin ja halusi että julkaisen sen. Ollaan puhuttu että tehtäis vankila haastattelu missä hän kertoo millaista vankilassa on jne. Ollaan tämä jo tehtykin, mut en oo löytäny sitä kirjettä missä haastattelun vastaukset on. Koitan ettiä sitä kirjettä. Jos ei löydy niin pyydän häntä vastaamaan uudestaan. Sen voin sanoo että se vankila haastattelu on aika mielenkiintoinen kun tää ystävä kertoo siitä meiningistä siellä. Toivottavasti löytäisin kirjeen pian. Mut nyt siirryn koneelta kirjottamaan kirjettä tälle mun murhamiehelle. <3

lauantai 1. elokuuta 2015

Kuinka tukea toipuvaa addiktia?

- Älä koko ajan epäile hänen puheitaan valheeksi
- Opettele luottamaan häneen uudestaan
- Vietä paljon aikaa hänen kanssaan
- Muistuta että olet tukena ja täysillä hengessä mukana
- Kannusta jatkamaan eteenpäin, ottamaan pieniä haasteita, uusia harrastuksia..
- Auta ja neuvo miten asioita hoidetaan (esim sossut, kela, pankki..)
- Älä painosta
- Älä tuomitse retkahdusta, (se kuuluu paranemiseen) vaan kehoita ottamaan tilanne haltuun (muistuta hyvästä alusta ja huonoista hetkistä mitä huumeet aiheuttivat) ja jatkamaan taistelua
- Älä lannista/lannistu
- Jos takapakit lisääntyy, huomauta siitä, keskustelkaa vakavasti miten tästä eteenpäin (hoitoon vai ei, onko motivaatio tallessa jne)
- Älä kysele usein "oletko käyttänyt" ym vastaavaa
- Älä puhu aina huumeista (ne herättää himoja)
- Anna aikaa ja tilaa
- Pidä kuitenkin tiiviisti yhteyttä (mitä parempi tukiverkosto, paremmat mahdollisuudet)
- Pidä huoli että olet ajan tasalla OIKEASTI ettei kaiki olekaan pelkkää fuulaa, valheet lopettamisesta tulevat kyllä ilmi tavalla tai toisella
- Ehdota mielenkiintoista ja mielekästä tekemistä
- Yllätä hänet jotenkin kun tulee tärkeitä päiviä (eli esim 1kk kuivilla jne)

400 000

Jee! 400 000 kävijää tuli täyteen! Kiitos lukijat :) En ois ikinä uskonu että tää blogi on näinkin suosittu. Kävijämäärä jokapäivä 1500-2500. Olen aina iloinen kommenteista ja tykkään vastailla niihinkin, sekin on tosi terapeuttista kun niin moni tsemppaa ja on hengessä mukana ja uskoo muhun. Onhan niitä vihaajiakin (vitunko väliä, tekevät mut kuuluisaks :D), mut suurin osa kommenteista on positiivisia mistä olen yllättynyt. Niin moni jaksaa kannustaa ja moni avautuukin mulle, se on mahtavaa kun saa lukijoilta sähköpostiakin. Arvostan teitä lukijani :) Toivottavasti blogini viihdyttää jatkossakin.

Hulttiotytön VideoBlogi 4 - Kesän kuulumisia

Tässä nyt pitkästä aikaa videopostaus. Kun näitä on toivottu niin yritän näitä myös tuottaa. On vaan aikamoinen kynnys tohon kuvaamiseen, mut tässä nyt tämmönen pätkä.