Oli tilanne, jossa luulin tai olin varma, ettei mulla ole enää kotia. Kolme päivää olin siinä tietoisuudessa, ettei mulla ole enää mitään, olen menettänyt ihan kaiken. Se oli kamalaa. En ole siitä selvinnyt vieläkään. Ja jo tätä ennen jouduin kokee inhottavan järkytyksen, jonka jälkeen on tuntunut, että alkaa viiraamaan päässä. Halusin jo oikeastaan kuolla, koska en kestänyt enää. Meni mielen tasapaino pois tolaltaan.
Sit tulikin vielä pahempi järkytys ja sen jälkeen on päässä vaan pyörinyt, ja tuntuu, et maa tai lattia katoaa alta, tuntuu et pohja voi koska tahansa romahtaa. Ja sit mä vainoilen, ettei kukaan voi musta tykätä. Koen itseni inhottavaksi ja huonoksi, ja se heijastuu siihen, mitä mä kuvittelen et muut musta ajattelee. Tuntuu siltä, ettei kukaan halua edes olla mun seurassa, koska musta ei voi ajatella mitään hyvää. Vainoilen, et kaikki vihaa mua. Se on ahdistavaa. On vaikea luottaa.
Ja pelko.
Pelko on myös yksi hallitseva elementti tässä ollut.. Pelko vihasta, pelko hylkäämisestä, pelko satuttamisesta, pelko pois joutumisesta, pelko kaiken menettämisestä, pelko sekoamisesta, pelko väkivallasta, pelko valheista, pelko yksin jäämisestä, pelko siitä, et mua vihataan, pelko elämisestä, pelkoa koen vähän kaikesta. Pelkään myös retkahtamista, vaikka voimakas vastenmielisyys onkin olemassa. Ajatuskin retkahtamista tuntuu niin ahdistavalta, joten miks mä pelkään sitäkin? Ihanko vaan pelon vuoksi pelkäät, sinä hölmö nainen?
Tahtoisin puhua, kertoa tarkemmin, mutta en voi. Se ahdistaa, kun tahtoisin kertoa, mutta en voi. Jos kerron, tulee hankaluuksia kuitenkin. Ihan kuin niitä jo ei olisi. Mä en vaan jaksa. Anteeksi, lukijat! Itkettää.. Kunpa vaan asiat menisi parempaan päin. Järjestyisi, selkeytyisi, tasaantuisi ja stabiloituisi. Te, jotka uskotte, voitteko rukoilla mun puolesta? Minä en luovuta. EN LUOVUTA, EN ANNA PERIKSI.
Onko ketään kelle voit puhua? Koita saada puhua jollekin. Mullakin vähän samoja fiiliksiä, mutta syistä ei voi puhua kenellekään. Koita jaksaa. Voimia!
VastaaPoistaOnko ketään kelle voit puhua? Koita saada puhua jollekin. Mullakin vähän samoja fiiliksiä, mutta syistä ei voi puhua kenellekään. Koita jaksaa. Voimia!
VastaaPoistaOnneksi on ihmisiä, joille voi puhua. Koitetaan jaksaa!
PoistaMiten olis tukka ponnarille verkkarit jalkaan ja uusi elämä jossain muualla ihan vaan Jennana?
VastaaPoistaSe on vain terve merkki, että pelkäät esim retkahtamista. Se pelko suojelee sua retkahtamasta. Ole itsellesi hellä, kiltti ja empaattinen. Mikä sun oloa just nyt helpottais? Lämmin suihku, metsässä kävely, maalaus? Helli ja hoida itseäsi. Ja haethan apua? <3<3<3 en tiedä kiinnostaako, auttaako, mutta itsellä ollu myös vuosia kovaa itseinhoa. Kun tajusin miten aina haukuin itseäni ja mollasin, join jne muuta tuhoavaa käytöstä. Niin sain stopattua semmosen toiminnan ja pikkuhiljaa mieli seuras perässä...
VastaaPoistaKiitos hyvistä vinkeistä! :) Jo se auttaa, et te lukijat olette mun tukena!💞 Kiitos!
PoistaMiksi meinasit jäädä kodittomaksi, mitä tapahtui, haluatko kertoa siitä? Ja älä luovuta, älä anna periksi! Pyydä apua.
VastaaPoistaBtw, Onko sinulla diagnosoitu ahdistuneisuushäiriötä?
On mulla diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö. Se ei ole mukavaa, kun sellainen on. Olen jo edes vähän alkanut oppia elää sen kanssa.
PoistaMun on vaikea kertoa, mitä tapahtui, mut jouduin hetkellisesti pois omasta "kodistani", kun tuli riitaa. En halunnut, et mieheni juo, ja siitä tuli riitaa. En jaksa katsoa juomista, koska siitä niin usein seuraa pelkkää pahuutta. En enää ole varma, onko mun "koti" oikeasti mun koti. Ei koti ole sellainen, josta voi joutua ulos, jos sanoo "väärän" sanan.