sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Mielen saastutus

Katoin tossa yks päivä Vuosaari elokuvan. Sen piti kertoo rakkaudesta ja Se oli saanu hyvät arvostelut. Kun katoin sen, mä järkytyin. Se oli kaukana rakkaudesta. Siinä mies petti vaimoaan, teinityttö meni pornokuvauksiin koska halus olla jotain, pikku poikaa kiusattiin koulussa, ja paljon muuta kamalaa.
Kuuluuko tollaset asiat rakkauteen? Ei. Miten tollasta saastaa voi pitää hyvänä? Täytyy olla aika paatunut jos pitää tollasta toimintaa hyvänä. Mä koin sitä katsoessani et mun mieli raiskattiin. Olin ahdistunut ja järkyttynyt vielä seuraavanakin päivänä. Ei tollaset asiat ole mitään rakkautta, kaukana siitä. Täytyy olla aika paatunut jos tommosesta tykkää.
Oon itekin kokenut kamalia asioita. En todellakaan haluais nähdä mitään vastaavaa elokuvissa. En tiedä mitä mulle on tapahtunu. En mä ennen näin voimakkaasti ole reagoinut leffoihin joissa on kaikkee kamalaa. Moni varmaan pitää mua ihan pimeenä. Ei sillä väliä, mä vaan en halua saastuttaa mieltäni. Omissa kokemuksissa on jo ihan liikaa kestämistä.

8 kommenttia:

  1. En oo nähnyt kyseistä leffaa, mutta näin yleisesti vaan ajattelisin että elokuva on keino käsitellä rankkoja asioita, ja sitä varmaan tollakin elokuvalla on haettu. Ja ehkä siinä jotain rakkaudesta ja sen hankaluudesta on, en tiedä, mutta usein kun jotain leffaa kuvataan sanoin (vaikka takakannessa tai tv-oppaassa) ne menee mun mielestä aina vähän sinne päin. Oon esimerkiks kattonu tosi monta romanttiseks komediaks luokiteltua leffaa jokka mun mielestä lähinnä on ollu romanttisia tragedioita :D

    En kans tiedä ootko esimerkiksi nähnyt Puhdistuksen, mutta se on yksi esimerkkki leffasta joka on mun mielestä samaan aikaan ihan hirveä (graafinen ja käsittelee tosi rankkoja asioita) mutta todella hyvä (on tärkeää että rankatkin asiat nostetaan tapetille).

    Varmaan myös vaikuttaa just se että oot kokenut rankkoja asioita, siihen miten koet ton Vuosaari-leffan. Mä en pysty kattomaan joitain raiskaus-kohtauksia tms leffoissa ilman että melkeen oksennan, koska mulla tulee usein omakohtaset tunteet niin paljon peliin. Ja siis, jotkut leffat vaan on ahdistavia...

    En mä ihan tiiä mikä mun kommentin pointti oli, lähinnä kertoo omia ajatuksiani kai aiheeseen liittyen. Mut myös sympatiseerata sua, koska toi on ihan kamalaa kun jos haluis rentoutua jonkun mukavan leffan parissa, ja sit se onkin vaan ihan ahistava pätkä. Tsemppiä päiviin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oot oikeessa. Sen mä opin tosta leffasta et mietin Kyl kahteen kertaan ennen kun katon jonkun leffan :D

      Poista
    2. Vuosaari elokuvana kertoo erityyppisissä elämäntilanteissa olevien ihmisten selviytymisestä eri keinoilla. Aiheet ovat ahdistavia katsojan näkökulmasta, mutta loppu hyvin kaikki hyvin :)

      Poista
  2. No ihan ymmärrettävää. En minäkään nykyään pysty katsomaan moniakaan elokuvia enää. Ihan vain siksi että omassa elämässä on ollut ihan tarpeeksi draamaa. En halua katsella sitä enää telkkarista. Tsemppiä Jenna ja kaikkea hyvää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei oo mitään järkee kattoo ikäviä asioita jotka tuo mieleen omat ikävät kokemukset. En mä ennen ollu näin herkkä. Ehkä mä oon herkistynyt kun pää on selvinny.

      Poista
  3. Voi Jenna <3+:)),...Mä luulen ,että sä oot HSPerityisherkkä,Koet asiat niin voimakkaasti ja ihanan avoimesti puhut tunteistasi,....Opettelet tuntemaaan itseäsi ja se on varmasti rankkaa.Toivon että etsit Fasesta erityisherkkien keskusteluryhmän ja liityt siihen....Lukemalla ihmisten juttuja oivallat varmaan itsestäsi paljon ja se auttaa sinua....Tzemiä Lenna <3 ,...♥♥♥

    VastaaPoista
  4. Mä käytin 1,5 vuotta bentoja,sauhua ja välil piriä ja lappuja (LSD) . Ku kaikki loppu seinään,ni kuukausien päästä tunsi taas kaikkea. Aidosti. Lääkkeet ja huumeet vie tunteet. Uskosin,et sulla sama.

    VastaaPoista