keskiviikko 6. lokakuuta 2021

Linkki Hulttiksen todistuspuheeseen

https://ahdasportti.blogspot.com/2021/10/hulttiotyton-todistuspuhe.html?m=1  

Tässä on linkki mun pitämään todistuspuheeseen. Siitäkin on jo reilu viikko, ja pahoittelen hidasta toimintaani. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Silti mua ärsyttää oma saamattomuus. Vaikka teen paljon asioita, silti moni asia jää tekemättä. No, tämä asia ei jäänyt tekemättä, vaikka vähän myöhässä sen teinkin. 

Sain tosiaan puheesta paljon hyvää palautetta. Myös huoli nuorison narkkaamisesta tuli esiin. Yhä useampi nuori alkaa käyttää aineita, eikä todellakaan tiedä mihin ryhtyy. En tiennyt minäkään. Tajusin vasta liian myöhään, millaiseen helvettiin olinkaan sotkeutunut, mutta enää ei päässyt takaisin. Todella toivon, ettei niin kävisi kenellekään! 

Ihmisten kanssa jutellessa mietittiin, et olisi hyvä, jos nuorille puhuttaisi huumeista niin, että asiasta kertoisivat sellaiset ihmiset, jotka ovat itse asian kokeneet. Mullekin ehdotettiin, et mä voisin mennä kouluille puhumaan. Menisin kyllä mielelläni, mutta miten sekin onnistuisi? Enhän mä voi vain mennä, kävellä luokkaan ja ja huutaa: "Hei nuoriso, nyt puhutaan huumeista!" Asia pitäisi sopia ja järjestää, mutta kenen kanssa ja milloin? 

Pakko myöntää, että ajatus koululaisten edessä puhumisesta pelottaa. Kuten puhuminen ihmisten edessä yleensäkin. Mutta olen selvinnyt ihmisten edessä puhumisesta aiemminkin, joten pelko ei ole ongelma. Ainahan sellainen jännittää. Eikä ihme. Varsinkin jos olet erityisen herkkä persoona, ujo ja vielä traumatisoitunut. Mutta nämäkään asiat eivät ole este.

 Ihmettelen vaan omaa ristiriitaisuuttani. Olen arka ja ujo, mutta silti avoin ja sosiaalinen. Olen pelokas ja epävarma, mutta silti rohkea ja varma. Olen heikko ja herkkä, mutta silti vahva ja kestän paljon kaikenlaista ikävääkin. Pelkään ihmisiä ja uusia tilanteita, mutta silti kohtaan ne rohkeasti ja uskallan olla oma outo itseni. Olen ihan rikki ja hajalla, mutta silti minusta on ollut paljon iloa ja apua toisille. En oikein tajua itseäni. Ihan kuin olisin jotenkin kahtalainen persoona: on aito ja avoin Luonnonlapsi ja sit on rikkinäinen ja pelokas TraumaJenna. Vai onko ne sittenkin yhtä ja samaa Jennaa? En tiedä, enkä jaksa nyt miettiä enempää. Meni pää jumiin.😬

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti