maanantai 28. lokakuuta 2019

Hemmetin paska juttu

Nyt on todella raskasta ja vaikeaa. On sattunut niin ikäviä asioita. Olen nyt turvassa kuitenkin, onneksi. Ihme, että selvisin. Asian arkaluonteisuuden vuoksi on hemmetin hankalaa kirjoittaa. En tiedä mitä tekisin.
Mun täytyy päästä eteenpäin. Olen niin yksin ja pelkään koko ajan. On niin turvaton olo. En tiedä kauanko jaksan. Tää kaikki on ollut niin raastavaa, niin raskasta. Onneks huomenna on terapia. En vaan oikeen uskalla liikkua missään. Olen vaan linnoittautunut huoneeseeni ja pelkään. Välillä pelko on jopa vainoharhaista. Alkaa mielenterveys olla kovilla. Kunpa vaan pysyisin järjissäni!
Tässä tilanteessa on tullut mieleen lähtee narkkaamaan. Ajatuskin inhottaa, enkä tahdo retkahtaa. Vanha Jenna olisi jo lähtenyt vetää kamaa. Mä en lähde. Pelkään silti retkahtamista, kun noita ajatuksia tulee aika ajoin. Mutta miksi mä lähtisin? Miksi heittäisin kaiken hukkaan? Miksi pahentaisin tilannetta entisestään? Miksi tuhoaisin itseni?
En näe yhtään järkevää syytä tehdä niin. Kunpa vaan pysyisin lujana!

10 kommenttia:

  1. Toivottavasti kaikki on hyvin <3

    VastaaPoista
  2. voi ei :( Voimia sulle paljon!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Yritän jaksaa. Ei tässä muukaan auta. Ihan hajalla olen ja mulla on traumaattinen stressi päällä. Kunpa vaan jaksaisin ja selviäisin tästä! Tahdon selvitä tästä pää selvänä. Kunpa vaan pysyisin lujana!

      Poista
  3. Voimia Jenna <3 pysy vahvana ja luota, että Jumala pitää huolen sinusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pysyn lujana, ainakin yritän, Herra auttakoon mua pysyy lujana. Jumala on varjellut mun hengen tähänkin asti, uskon et Hän pitää musta huolen. Vaikka onkin hemmetin vaikeaa, en anna periksi enkä tahdo retkahtaa! En tahdo palata siihen paskaan enää, en tahdo heittää hukkaan tätä kaikkea hyvää, mitä olen saanut selvänä ollessani. Jos selviän tästä, selviän kyllä mistä vain.

      Poista
  4. Voi ei! Onpa ikävä kuulla, että näin on käynyt.. Älä retkahda, yritä muistaa se mielentila, kun kesällä ihmettelit kaunista luontoa ja ihanaa oloa selvänä. Pidä siitä tunteesta kiinni, kun tulee mielitekoja! Sua koetellaan nyt, kun tästä selviät, selviät mistä vaan! Anna itsellesi lupa tuntea kaikkia tunteita, myös negatiivisia ja sitten niistä on helpompi päästä irti.

    Mullakin on vaikeaa tällä hetkellä, asumuserossa itse ja yh:n elämää vietän. Ajoittain on raskasta, kun illalla painan pään tyynyyn ja peiton korville, ajattelen että "tästäkin päivästä selvisin, huomenna on uusi päivä ja parempaa toivon." Se auttaa.

    Mennään molemmat päivä kerrallaan, Jenna, päivä kerrallaan 💪

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pysyn lujana. En tahdo retkahtaa, mutta pelkään sitä siltikin. Just itsekin ajattelin, et jos mä tästä selviän rerkahtamatta, selviän kyllä mistä vaan. Sun sanat rohkaisee, kiitos! Ei anneta periksi ja mennään päivä kerrallaan, katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Siitä olen varma, ettei mun kuulu joutua elämään väkivaltaisessa ympäristössä, eikä kuulu kenenkään muunkaan! Kunpa vaan pysyisin lujana, enkä palaisi. En tahdo enää joutua elämään pelossa.

      Poista
  5. Koita jaksaa, älä mee takaisin.

    VastaaPoista