perjantai 23. tammikuuta 2015
Kolmas päivä katkolla
Oon vaan nukkunu ja nukkunu. Tuli riitaa faijan kaa. Se syyttää mun miestä siitä että käytän vaikka mun miehellä ei oo mitään tekemistä asian kanssa. Haluisin jo kotiin. Uuteen kotiin. Me muutetaan mun täällä olon aikana. On kiva palata uuteen kotiin rakkaan luokse. Mulla on tosi kova ikävä sitä. Itkin äsken. Onneks kohta on iltalääkkeet niin pääsee nukkumaan taas. Tuntuu etten saa mitään aikaseks ilman amfetamiinia. Muutenki tosi väsyny ja kauhee olo. Tänään Viel näky seuloissa piri+ mut toivottavasti maanantaina ei enää näkyis niin Sais subu annosta nostettua. Juttelin lääkärin kanssa ja Se tilaa mun ADHD diagnoosin ja miettii jotain lääkitystä. Mua vaan suositeltiin jäämään tänne pidemmäks aikaa. En halua jäädä kun haluun vaan äkkiä kotiin. Noh,kattoo nyt mitä käy. Kolme päivää ilman piristeitä.. Hankalaa on. Mut en keskeytä hoitoo.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Yks viikko sinne tänne, pääasia sun katkolla olossahan on se, että saatte kaikki aineet ajettua alas eiks vaa? Kaivat sellasen asenteen jostaki, että kotiin ei lähdetä ennenku oot kuivilla? Harmi juttu toi riita sun isän kans, mut kai seki on vaa huolissaan! Tsemppiä!
VastaaPoistaSä pärjäät kyllä ja selviydyt!
VastaaPoistaOn raastavaa olla erossa rakkaastaan ja paikassa jossa et oikeastaan haluaisi olla, mutta jossa oleminen lopulta auttaa.
jos vaan jaksat niin kannattaa jäädä vähän pitemmäksi aikaa niinkun ne suosittelee! toi faijas juttu on vaan huolenpitoa, ymmärtäähän sen mutta joo se on aika paskaa lähteä syyttelemään ketään kun ei varmaan ihan tilanteesta ole perillä. mun mielestä kuulostaa silt että toi miehes kannustaa sua raittiuteen! muutatko johonkin tarpeeks kauas normaaleista kuvioistas? HYVÄ!
VastaaPoistaamfetamiiniriippuvaisena, en tosin koskaan nisteilemään ole kunnolla onneksi lähtenyt (oon niin herkkä etten edes uskaltais sellasiin kuvioihin mukaan), niin tiedän miltä susta tuntuu kun ei saa mitään aikaiseksi. aina vaan kun pitäs jotain tehdä niin tulee heti ekana se piri mieleen että sitä pitäs saada että sais käyntiin ittensä. osittain se on noin siinä alussa kun lopettelee, mutta muista myös että se on sun aivot jotka yrittää vähän kusettaa siinä myös että se jaksaminen ei oo kokonaan missään tapauksessa menetetty ikiajoiksi vaikka siltä tuntuukin! TAHDONVOIMAA! sitä sun pitää käyttää paljon ja. ajattele vaikka aina nitkuissa että vedät tahdonvoimaa mielummin kun vauhtia!
mä seuraan täältäkäsin sun parantumisprosessia ja tsemppaan ihan täysiä. mulla ihan samat jutut menossa mutta pienemmässä skaalassa. koitan sulle lainata mun voimia vähän mitä tässä nyt pystyy. retkahduksia voi vielä tulla ja mennä mutta koita tuolta katkolta löytää sellanen punanen lanka jota seuraat, joka ei oo riippuvainen muista paitsi itsestäs - että haluut selvän elämän. sulla on varmasti joku suurempi tarkotus täällä vielä odottamassa, et sä muuten jaksais edes yrittää enää kaiken sen jälkeen mitä oot kokenu.
mutta nuku nyt pikkune! keho palautuu, MIELI PALAUTUU. se on luonnollista, että paljon/pidemmän aikaa käyttäneenä tarvii tosi paljon lepoa ja on itkunen ja ärtynyt fiilis melkeen kokoajan. tsemii vitusti!! :)
Kiitos. Keräilen voimia ja vointikin alkaa vähän olla jo siedettävämpi. Luen vaan paljon ja nukun. Tänkin päivän oon nukkunut.
PoistaMiksi et jäisi pidemmäksi aikaa? Varmasti hyötyisit. Kun palaat nopeasti kotiin, alat varmasti käyttää taas piriä. Tiedät sen itsekin. Kyllä se rakas pääsee sinua sinne moikkaamaan. Ajattele nyt omaa parastasi. Se on myös sun suhteen paras pitkässä juoksussa.
VastaaPoistaMuista että maanantain jälkeen tulee tiistai, eli1 päivä kerrallaan. Sinä olet vahva ja pystyt siihen
VastaaPoistaOlen täällä nyt sen 2vko ja koitan miettiä asioita. Kova ikävä rakasta mut Tää aika menee nopeasti.
VastaaPoista