Pakkohoito Buvidal

Meikäläinen täällä moi. Viime perjantaina mulla vaihdettiin Suboxone filmit tähän uuteen ihanaan Buvidal injektioon. Aine on sama, mutta silti. Ensinnäkin mut pakotettiin tähän Buvidal piikkiin koronaviruksen varjolla. Olisi kuulemma ollut vain kaksi vaihtoehtoa: joko lopettaa korvaushoito tai suostua tähän uuteen uljaaseen Buvidal injektioon. Eihän sen nyt noin pitäisi mennä. Mä sanoinkin niille, et eikö potilaalla muka ole minkäänlaista itsemääräämisoikeutta, mun tietojen mukaan pitäisi olla. Mut ei. Ei oo päihdepolilla potilaalla itsemääräämisoikeutta, ei oo ei. En olis halunnut, et muhun tökitään piikkejä. MINÄ VIHAAN PIIKKEJÄ. INHOAN NIITÄ SYDÄMENI POHJASTA. Entinen ruiskunrakastaja mestaritykittäjä inhoaa neuloja.😆 Mutta tämä inho suojelee mua. Anyway, oli siis vähän niinkuin PAKKO suostua siihen, ja nyt minä kärsin liian pienellä annoksella ja koen viekkareita ja voimakasta kamahimoa. Eipä oo aikoihin ollut tämmöisiä kamahimoja, koko kroppa huutaa opiaatteja ja Jenskaa inhottaa. Eilen sain uuden piikin, se kyllä helpotti, mutta ei enää. Siinä kun menee oma aikansa, että se edes nousee sille tasolle, mihin olen tottunut. Kiva siis kärsiä kipuja, vapinaa, pahaa oloa, vilunväristyksiä jne jne.. Alkaisi jo hemmetti toimia tuo niin kovasti kehuttu lääke!! Sitä siis ei laiteta suoneen, vaan ihon alaiseen rasvakudokseen, jossa se muodostaa sellaisen kivan kapselin tms, josta se sitten vapauttaa sitä buprenorfiinia. Mulla on niitä jo kaksi, ja olot on karmaisevat. Pelkään että retkahdan. En tahdo. Silti pelkään. Tänään olin yhteydessä päihdepoliin ja huomenna saan tietää jatkosta. Ilmeisesti annos nostetaan. En olis halunnut mitään injektioo, mut oli vähän pakko. On siinä kyl hyvätkin puolensa: saa lisää välimatkaa päihdepoliin. Jee! Todella toivon, et tää alkaisi tästä tasoittua jo pikkuhiljaa. Yritän pysyä lujana, enkä anna periksi.

Että tämmöistä tällä kertaa.

Kemiallinen Lobotomia

Tyypit katkokävelee kuola poskella pitkin seiniä ja örisee niin ettei puheesta saa selvää, ei sitten millään.
Päivät kuluu seiniä tuijotellen ja puolikoomassa. Kuola vaan valuu.
Viiden metrin matkaan menee kymmenen minuuttia ja välillä pitää pysähtyä lepäämään.
Aika matelee mut ei Se haittaa. Aina voi tuijottaa tyhjyyteen.
Porukkaa kuolee ympäriltä vähän väliä (puolentoista vuoden sisällä 4) mut ei sekään haittaa, lisää vaan lääkkeitä.
Ei välitetä enää mistään. Tyhjyyteen tuijottamiseenkin tottuu. Pää asia että ollaan harmittomia zombeja.
Tämä on kemiallinen lobotomia, mut eihän ne sitäkään tajua kun ovat niin täynnä neurolepteja.
Eikä sekään haittaa yhtään.
Mikään ei haittaa.
Kaikki on helvetin hyvin.

A-vitamiini

Mä en ymmärrä miks amfetamiinia pidetään huonona lääkkeenä. Amfetamiinilääkitys muutti mun elämän niin paljon paremmaks. Ei enää katukamaa. Mieliala on hyvä. Elämä on tasottunu paljon. Eli ADHD on hoidossa ja sen myötä elämäkin parani. Oon onnellinen. Mä tarviin lääkkeeni ihan niinkun sydänvikanen tarvii sydänlääkkeensä. ADHD on neurologinen sairaus joka vaatii hoitoa jos haluaa elämänsä kuntoon. Se on sairaus siinä missä muutkin. Mut sitäpä vaan ei tahdota oikein hoitaa. Ja siinä on Yks suuri tekijä siihen et päihdeongelma rehottaa. Paras lääke ADHD:n hoitoon on amfetamiini. Samoin masennukseen. Sitä vaan ei käytetä. Mielummin syötetään potilaille sellasia myrkkyjä et potilas saa kemiallisen lobotomian ja hirveet sivuvaikutukset. Onhan sivuvaikutuksia pirisäkin, mut ei (ainakaan mulla) niin pahoja kuin masennuslääkkeissä. Eikä Se lamauta niin et valuu kuola poskella, päinvastoin Se piristää ja kohottaa mielialaa. Se on tutkittu juttu et piri auttaa depikseenkin parhaiten. Miks sitä ei sit käytetä? No, koska Se on amfetamiinia. Vaarallista! HUI!! Huumeeksi luokiteltuna hyvästä lääkkeestä tulikin paha lääke. Ja miten paljon Se paha ja vaarallinen lääke on muakin auttanu. Ilman Elvansee en olis saanu elämääni näin hyvin kuntoon. Vai onko Se muka sattumaa etten oo retkahdellu sen jälkeen kun Elvanse alotettiin? Enpä usko. Oon varma siitä et mäkin saan jotain paska kommentteja siitä et syön amfetamiini lääkettä ADHD:n hoitoon ja siks olen muka huumeiden käyttäjä. Juupajuu.

Muutos

Mua kyllä ihmetyttää kun ei oo vieläkään ollu syysmasennusta. Nyt on eka syksy kun ei oo armotonta depistä. Oon ihmeissäni. Ehkä yks syy siihen on toi mun ADHD-lääkitys. Elvanse (Lisdexamfetamiini) pitää mielialan tasaisena. Kun se lääke mulla alotettiin, siitä eteenpäin mul on menny helvetin hyvin. Muutos näkyy. Oon paljon paremmassa kunnossa psyykkisesti ja fyysisestikin eron huomaa. Sitä moni on sanonu. En oo retkahtanu kertaakaan ton lääkityksen aikana. Oon ollu maaliskuusta asti ilman retkahduksia. En oo koskaan ennen pystyny samaan. 9kk! Huh huh, en oo ikinä ollu kuivilla näin kauan.. Jos oisin saanu lääkityksen jo 13-vuotiaana (kun ADHD todettiin psykiatrisella) niin tuskin ois menny asiat niin päin vittua kuin ne meni. Ja millanen muutos tässä on tapahtunu korvaushoidon ja ton ADHD-lääkkeen myötä. Mä oon ihan toinen ihminen. En elä enää siinä hirveessä maailmassa. En kaipaa siitä mitään. Se on jo nähty. Liian nähty. Onneks se on ohi. Traumoja ja vammoja on jääny paljon, mut niiden kaa oppii kyl elämään. Välillä on vaikee uskoo tätä nykyhetkee todeks. Ihmettelen usein et miten tää on mahdollista. Huumehimotkin on vähentyny, eikä ne ole enää läheskään niin voimakkaita kuin alussa. Yks päivä oli kyl retkahdus aika lähellä. Kaveri soitti ja oli puhetta et nähtäis. Sillon iski pitkästä aikaa kovat kamahimot ja se tuntu jopa fyysisesti. Onneks sit en nähny sitä vaan kävin nukkuu. Vaikka oli himot, selvisin niistä ja just niiden himojen avulla mä tajusin mitä teen. Eka ajattelin et joo, kai sitä voi ottaa tän kerran. Sit mieleen muistu kaikki se helvetti. Muutin mieleni. Joskus ikävistäkin tunteista voi olla apua. Näköjään.

Tuhosin itseni täydellisesti

http://hulttiotytontekeleet.blogspot.fi/ <-- Tänään lisäsin tohon blogiini lisää tuotoksiani.

Nyt kun Concertat (metyylifenidaatti) vaihdettiin tohon Elvanseen (lisdexamfetamiini) niin olo ja elämä on ollu paljon mukavampaa ja toiveikaampaa. Jaksan touhuta ja pystyn olemaan ilman aineita. Syön lääkkeeni ohjeen mukaan ja on kyl pakko todeta et toi Elvanse on parempi kuin Concerta. Ja sit on vielä se Suboxone-hoito myöskin ja sekin on hyvällä tolalla. Tuntuu että lääkitys on nyt just eikä melkein kohdallaan. Tuntuu jopa liian hyvältä ollakseen totta.. Pelottaa että jotain ikävää tapahtuu pian.. En tiedä mistä se johtuu, en vaan oo tottunu elämään hyvää elämää. Aina ennen kaikki oli päin vittua. Joka aamu itkien painoin mäntää pohjaan hirveän suonien metsästyksen jälkeen. Ei mulla ollu oikein enää paikkoja mihin pistää. Piti piikittää sormien ja varpaiden väleihin, kaulaan, ranteisiin, rystysiin, sormiin.. Ja nekin oli kaikki ihan pienenpieniä suonia. Käsitaipeisiin en oo saanu menemään vuosikausiin. Nyt kun en oo piikitelly niin suonetkin on alkanu pikkusen palautua. Hirveet rustottumat niissä on ja vaalenneita pistoarpia on joka puolella käsissä ja jaloissa. Ne muistuttaa mua siitä helvetistä missä elin. Palautuukohan mun kroppa koskaan normaaliks? Tuskin. Ja mitähän kaikkee mun aivoillekin on tapahtunu..? Taitaa olla jokunen aivosolu kadoksissa. Lopullisesti. Ja sitten se vitun C-hepatiitti. Ai että on ihanaa. Huumeet ei ole tuoneet mun elämään mitään hyvää. Hetkellisen helpotuksen tuottamat elinikäiset jäljet ja sairaus joka voi tappaa. Oliko se sen arvoista? EI!!!! Miks mä sit käytin? Olin NIIN helvetin koukussa. Aineet oli koko mun elämä. Mulla ei ollu MITÄÄN muuta kuin aineet. Ja nyt saan kärsiä loppu elämäni itse aiheutetusta paskasta. Vittu mä olen IDIOOTTI!!!

Tilannekatsaus

Mulla on menny ihan hyvin. Oon virkannu paljon. Laitoin tonne Hulttiotytön Tekeleet blogiin uusia töitäni ja ajattelin lisätä niitä taas kunhan jaksan kuvata.

Oon taistellu huumehimoja vastaan. Yks päivä oli niin pahat himot että ihan itketti ja hajosin. Mutta tästä selvitään. Lisdexamfetamiini eli Elvanse on auttanut tosi hyvin. Se on siis se mun uus ADHD lääke. Oon jaksanu touhuta ja innostua tekemään kaikenlaista. Pystyn keskittyy ja silleen. Enkä vedä niitä yli, syön ihan annokseni mukaan ne. Samoin Subut. Moni ajattelee etten mä oo kuivilla kun oon subu korvaushoidossa ja syön amfetamiini lääkkeitä. Se ei pidä paikkaansa. Mä en käytä lääkkeitäni väärin. Ne on lääkärin määräämiä ja syön ne ohjeen mukaan valvotusti. Sekö tekee musta narkkarin? Ehei, ne on lääkkeitä siinä missä muutkin. Eihän sokeritautisetkaan pärjää ilman insuliinia, esimerkiksi. Nuo lääkkeet on mulle kuin insuliini sokeritautiselle. Pystyn elämään normaalia elämää ja mun päivissä on jopa sisältöäkin. Kuten tuo virkkaaminen. Siihen olen nyt ihan hulluna.

 http://hulttiotytontekeleet.blogspot.fi/ <-- Tossa linkki tonne mun toiseen blogiin missä on noita virkkausjuttuja. Päivittelen sitä taas piakkoin. Paljon on tullu hienoja tekeleitä.

Mun mielentilakin on ollu ihan hyvä. Välillä iskee kauheet vainot ja ahdistus, mut niistäkin selviää. Tunnen vaan itseni niin huonoks.. Tunnen ettei musta ole mihinkään ja etten ole riittävän hyvä. myös menneisyyden haamut kummittelee. En voi antaa itselleni anteeks kaikkea sitä tuskaa mitä mun läheiset ovat joutuneet kestämään mun takia. Kaikki se huopli ja pelko.. Ja mun huono käytös. Mä olin nuorena tosi paha. Onneks oon rauhoittunu. Ehkä sitä oppii elämään noiden ikävienkin asioiden kanssa vielä joskus. Voimia mulla on taistella, en luovuta. Oon jo näin hyvässä alussa. EN enää palaa siihen kamahelvettiin. Se on jo niin nähty.

Uusi lääkitys

Kävin Tossa keskiviikkona stadissa ADHD lekurilla ja Concertat (löytyy testilabrasta) vaihdettiin Elvanseen (löytyy testilabrasta), eli lisdexamfetamiiniin. Oon tosi Ilonen kun sain paremman lääkkeen. Annos on 70mg mikä on aika tuju setti, mut auttamaanhan Se on tarkoitettu. Kerroin sille lekurille kaiken mun aineiden käytöstä, aloittamisesta 11-vuotiaana ja siitä tähän päivään. Lekuri meni hiljaseks. Se järkytty vaikka on nähnyt paljon. Eikä ihmekään, onhan mun tausta järkyttävä. Onneks pahin on jo takana. Oon pysyny kuivilla ja fiiliskin ollu ihan hyvä. Kyllähän tuo menneisyys kummittelee (paljon) niin sen kaa on vaan opittava elämään. Toivoisin teiltä lukijoilta kysymyksiä ja aihe vinkkejä. Mitä haluatte tietää minusta? Sivut osiossa on alue mihin voi kirjotella lukijoiden kysymyksiä ja vastaan niihin kyllä.

Miltä tuntuu olla kuivilla?

Noniin. Anteeks kun tässä on nyt ollu hiljaista jonkin aikaa. Oli ADHD lääkkeet loppu niin ei oikeen jaksanu mitään. Jatkossa tekstiä tulee taas enemmän. Nyt mul on menny tosi hyvin. Ajattelinkin tässä nyt kertoo että miltä tuntuu elämä kun oon pysyny kuivilla. Tuntuu helvetin hyvätlä! Mä oon vapaa. Vihdoinkin! (ainakin tällä hetkellä..) Tietty subut, bentsot ja ADHD lääkkeet menee, mut muuta paskaa en oo nyt vetäny. On ollu koviakin huumehimoja mut ne on aina menny ohi. Vittumaisia ne on kylläkin. En ole edes tarttunu puhelimeen enkä kyselly oisko kellään mitään. En oo ollu tekemisissä nistikaverien kanssa, ne ihmetteleekin et missä mä oikeen luuraan kun musta ei oo kuulunu eikä oo näkyny. Oon päättäny et en enää vedä katukamaa. Yhtenä viikonloppuna mulle tarjottiin 4 kertaa amfetamiinia ja jopa ilmaseksin mut kaikilla kerroilla kieltäydyin. HYVÄ MINÄ!!! Vaikka on ollu himoja niin en oo sortunu. Ne himotkin menee aina ohi aikanaan. Vaikeetahan tää on ollu, aikamoista tahtojen taistelua mut voitolla ollaan. En halua enää piikittää vaikka välillä tekee mieli. En enää halua doupata vaikka välillä tekee mieli. Miks jatkasin? En keksi yhtäkään järkevää syytä. Toivottavasti pysyn jatkossakin yhtä vahvana. Retkahduksia saattaa tulla mut niihinkin pitää kehitellä toimintamallit. Ensinnäkin: lopettaa jo heti alkuunsa, mahdollisimman nopeesti lopettaa jos retkahtaa. Mitä pidempään vetää sen vaikeempi on lopettaa. Toiseksi: ei pidä pitää MITÄÄN yhteyksiä narkkarikavereihin. Jos niiden kans on tekemisissä niin aina jossakin vaiheessa tulee sitä kamaa nenän eteen ja siitä onkin vaikeempi kieltäytyä. Eli ei mitään yhteyksiä nistifrendeihin. Oonkin pitäny tässä matalaa profiilia. Mukavampaa olla ilman aineita. Toi subukoukku mua kyllä vituttaa (korvaushoitoni siis), mut en vielä pärjää ilman sitä. Eiköhän senkin lopettamisen aika vielä joskus tule. Saas nähdä. Toivottavasti pysyn jatkossakin kuivilla!

Testilabra - Elvanse

Testilabra esittelee eri lääkkeitä eri vaikutuksineen joita Hulttiotyttö käyttää ja on käyttänyt.

Tällä kerta vuorossa on uusi lääke: Elvanse, vaikuttava aine Lisdexamfetamiini. ADHD lääke. Kapseleita jotka voidaan nauttia myös liuottamalla veteen.

Vaikutus: Piristävä vaikutus, päivä lähtee hyvin käyntiin. Ajatus selkenee, keskittymiskyky paranee, itsehallintakyky paranee jonka seurauksena itsetunto kohoaa. Tulee sosiaaliseksi ja itsevarmaksi. Pupillit saattaa lajentua, ympäristöön kiinnittää enemmän huomiota ja kyllä jaksaa toimia. Kunnon höökypulveria joka ei toimi piikittämällä (testattu on, turha rännittää) vaan se alkaa vaikuttamaan parhaiten syömällä tai juomalla. Tarkkaavainen ja varma olo, tunteet helpommin hallittavissa. Jaksava ja aktiivinen olo kestää koko päivän. Unentarve katoaa, vaatii siis aikaa että tottuu unensaantiin illalla, ruokahalu katoaa, joten kannattaa syödä vaikka ei tekisikään mieli. Masennus katoaa, huolet unohtuu ja toimintakyky on hyvä. Juttua tulee, eli puheripulia saattaa ilmetä. Mieli on kirkas ja askel keveä. Perus amfetamiinin vaikutuket pidempivaikutteisena.

Haittavaikutukset: Eli kun lääkkeen vaikutus alkaa kadota. Unettomuus, ruokahalun katoaminen, voimakkaat mielialavaihtelut lääkkeen vaikutuksen loppuessa, pelkotilat, himo ottaa lisää (riippuvuus), keskittymisvaikeudet, ärtyminen, masentuneisuus ja ahdistus. Haittavaikutukset kuitenkin lievempiä kuin perus amfetamiinissa.

Oma mielipide lääkkeestä: Hyvä lääke joka toimii toivotulla tavalla. Haittavaikutukset vähän ärsyttää mutta apu minkä Elvanse antaa on mahtava. Auttaa siis hyvin ADHD oireisiin ja on tasoittanut mun mieltä ja elämänhallintaa. On jotenkin selkeempi olo, mutta päivät ilman Elvansea pelottaa koska tasainen olo herpaantuu. Ne päivät yleensä meneekin nukkumalla. Väärinkäyttöpotentiaali vähäinen, onneksi. Ei siis toimi rännittämällä mikä on hyvä asia. Toleranssi kasvaa aika nopeasti, mutta en käytäkään tätä päihtymistarkoitukseen vaan hoitolääkkeenä. Hyvin elämää tasaava lääke mun mielestä.

Huumekierteestä

Kokeiluaste/ihastuminen huumeisiin
Joku ehdottaa huumeiden kokeilemista. Aletaan tutkia eri aineiden vaikutuksia ja etsintä alkaa. Joko mielenkiinto herää tai sitten ei. Jos mielenkiinto herää, sitten ainetta testataan. Joko se miellyttää tai sitten ei. Jos se miellytti, silloin ajattelee että "voihan tuota ehkä joskus ottaa toistenkin". Ongelma alkaa syntyä kun mielenkiinto ja ihastuminen huumeisiin herää. Moni on jäänyt koukkuun jo ekasta kerrasta. Toiset taas ovat pystyneet jättämään sen yhteen kokeiluun. Jos kokeillun aineen vaikutus ihastutti, sitä haluaa varmasti vielä toistenkin ottaa. Ongelma on siis syntynyt.

Hulttiotyttö kertoo: Minulle tarjottiin ensimmäisenä amfetamiinia ja rakastuin aineeseen heti. Ihannoin aineita ja sitä kulttuuria. Olin rakastunut huumeisiin. Pyysin heti lisää kun vaikutus oli loppunut. Olin löytänyt helpotuksen pahan olooni.

Viihdekäyttö
Käyttäminen sijoittuu yleensä viikonloppuihin. Käyttäminen on satunnaista, mutta sitä tapahtuu kuitenkin tietyin aikavälein. Usein viihdekäyttö lisääntyy ajan myötä. Tulee otettua esim viikonloppuisin ja sitten pitkin viikkoa. Jotkut pystyvät pitämään sen viikonloppukäyttönä. Mutta useilla käyttö lisääntyy. Sitä ei edes itse tajua että tilanne alkaa kehittyä ongelmakäyttöön. Moni viihdekäyttäjä sanoo että "otan silloin tällöin". Todellisuudessa käyttö on jo aiheuttanut riippuvuutta ja käyttäminen vaan jatkuu ja lisääntyy. Jos ongelman huomaa, kannattaa itse vähentää ja jopa lopettaa ennen kun on liian myöhäistä.

Hulttiotyttö kertoo: Käytin amfetamiinia jatkuvasti, mutta kuvioon astuivat muutkin aineet (kannabis, ekstaasi, lääkkeet, hallusinogeenit jne) ja niitä käytin "silloin tällöin" eli aina kun niitä tuli vastaan. Kusetin siis itseäni. Käyttönihän oli jo tuolloin säännöllistä.

Ongelmakäyttö
Käyttäminen on ajautunut siihen pisteeseen että tarve hallitsee ja aineita ottaa päivittäin. Vierotusoireita alkaa ilmetä jos ainetta ei ole, ja sitä on hankittava lisää,käyttö on itsetuhoista. Sitä vaan käyttää ja käyttää. On rakastunut huumeisiin. Huumeet hallitsevat koko elämää. Yleensä käyttäjä tajuaa riippuvuutensa liian myöhään, eli on jo huonossa jamassa. Tulee vahingollisia yliannostuksia, rikoksia tehdään aineiden hankkimisen takia ja koko ihminen on muuttunut aineen orjaksi. Tilanne on epätoivoinen. Joko hakeutuu hoitoon tai jatkaa käyttämistä. Yleensä käyttö jatkuu, apua on vaikeaa pyytää. Kun menee pyytämään apua lääkäreiltä, saa heti nistin leiman. Mutta onko maine tärkeämpi kuin oma henki? Yleensä apua ei saa terveydenhuollosta. Lääkkeitä ei määrätä, käyttäjä joutuu hakemaan aineensa kadulta. Terveydenhuolto siis tukee katukauppaa. (minullekin eräs lääkäri sanoi että "osta katukaupasta") Hyvällä tuurilla voi päästä katkolle hoitoon. Mutta onko käyttäjä valmis lopettamaan?

Hulttiotyttö kertoo: Käyttöni oli todella itsetuhoista. Kipeiden asioiden pakenemista. Piikitin itseäni useita kertoja päivässä ja suonet olivat niin huonossa kunnossa että jouduin pistämään jopa kaulaani, sormiini ja varpaiden väliin. En päässyt sängystä ylös ilman aamupiikkiä. Käytin kaikkea mitä vain käsiini sain ja vedin monia övereitäkin. Olin rakastunut ja samalla vihasin huumeita. Halusin eroon mutta en halunnut. Ristiriitaista. Aloin jo kyllästyä aineisiin ja sen lieveilmiöihin. Olin todella huonossa kunnossa. Painoin 43kg/170cm olin pitkä. En vain jaksanut välittää mistään muusta kun aineiden hankinnasta ja samalla yritin taistella riippuvuuttani vastaan. Aloin hakea apua.

Hoitoon hakeutuminen/pakottaminen
Jos päätyy hakemaan apua, on mahdollisuus päästä katkolle. Jotkut tapaukset jopa pakotetaan hoitoon (kuten minä). Monet katkot jäävät kuitenkin kesken ja narkkaaminen jatkuu. Hoitoon hakeudutaan yhä useammin ja keskeytyneitä hoitoja tulee lisää. Ihminen ei ole silloin vielä valmis lopettamaan. Kun haluaa tosissaan lopettaa, silloin katko voikin auttaa irti pääsemiseen. Kaikki lähtee itsestä. Joko tahtoa on tai sitten ei. Katkokierre voi jatkua vuosikaudet kun käyttäjä yrittää lopettaa mutta ei siihen pysty. Joko sitten kuolee tai saa sen oikean tahdonvoiman taistella irti päästäkseen.

Hulttiotyttö kertoo: Kävin monen monta katkohoitoa joista suurion osa keskeytyi koska en pystynyt sietämään refloja ja halusin käyttää. Minut jopa heitettiin pihalle järvenpään sosiaalisairaalasta kun sain kouristuksia ja kramppeja. Takaisin kadulle narkkaamaan ja se vei oireet pois. Ainoat onnistuneet katkot olivat nämä: 1. kun pääsin metadoni korvaushoitoon joka sitten lopetettiin oheiskäytön takia. 2. Kun pääsin suboxone korvaushoitoon. Korvaushoidon aikana mulla oli oheiskäyttöä ja minut kiristettiin katkolle (viimeisin katko käyntini) Kangaskartanoon. Mulle sanottiin "joko sä menet katkolle tai sun korvaushoito lopetetaan. Pakkohan se oli lähteä, mutta eipä siitä mitään apua ollut.

Toipuminen
Käyttäjä on onnistunut lopettamaan ja palaa hoidosta siviiliin. Ainehimot valtaa mielen varsinkin alkuvaiheessa. Se on kovaa taistelua. Retkahduksia sattuu. Joko retkahtaa takaisin ongelmakäyttöön tai pystyy lopettamaan retkahtamisen. Tämä vaatii luonteen lujuutta. Ei ole helppoa totutella täysin uuteen elämään: päihteettömään elämään. Se herättää paljon pelkoa ja stressiä (muun muassa), mutta siitä selviää jos on tarpeeksi vahva. Vanhat kaverit pitää jättää, paikkakunnan vaihdos olisi hyvä myös. Pitäisi päästä pois vanhoista kuvioista ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Ei ole helppoa. Liian moni retkahtaa takaisin käyttämään, mutta selvytyjiäkin on paljon. Vahvimmat selviää.

Hulttiotyttö kertoo: Olen saanut siis suboxone hoidon ja ADHD lääkityksen. En ole pitkään aikaan käyttänyt muita aineita kuin nämä ja kannabista poltin vähän. Enää en aio koskea katukaupan tavaraan. Mutta kun pääsin subu hoidon aloituskatkolta, alku oli todella vaikeaa. Himoja aineisiin oli paljon ja kiristelin hermojani niiden kanssa. Retkahtelin piriin vähän väliä ja muitakin tuli otettua. Palasin siis oheiskäyttöön. Kun pääsin katkolta ja tuli aika ADHD lääkärille, sain concertat ja totesin että "nyt mun narkkaamiset on narkattu". En palaa enää entiseen. Olen kuitenkin edelleen hyvin heikona ja toipumisen alkumetreillä. Saa nähdä miten minulle käy..

Eri päihteiden vaikutuksia

kannabis
Auttaa kun ahdistaa ja on levoton olo. Vie kipuja pois ja rentpouttaa mukavasti mieltä parantaen. Itse käytän kannabista viihteellä ja ahdistukseen,myös hyvä laskuvarjo pirilaskuihin.

Amfetamiini
Auttaa psyykeen ja toimintojen hallinnassa hyvin. Tekee mielen ja kehon virkeäksi jolloin jaksaa touhuta paljonkaikkea ja fiiliskin on mahtava. Itse käytän amfetamiinia juurikin näihin oireisiin ja helpottamaan ADHD oireitani. Laskuvarjoja olisi hyvä hankkia koska laskuissa kaikki muuttuu helvetiksi. Parhaita laskuvarjoja on bentsot,sirkat,pilvi,norpat,maaseutu,oma rauha,oopium ja muut opioidit

Ekstaasi
Auttaa tamppaamaan koko yön amfetamiinin lailla. Nostaa tunteet pintaan ja tekee empaattiseksi. Överit saa pelkäämään kuolemaa todella. Itse käytän ekstaasia viihteellä enää hyvin harvoin koska ne on niin pelottavia kun ei tiedä koskaan vahvuuksia/sisältöä varmaksi. Parhaat laskuvarjot samat kuin pirissä. Ekstaasia EI PIDÄ ottaa SSRI eikä muidenkaan mielipidelääkkeiden kanssa koska silloin voi henki lähteä.

Opiaatit (buprenorfiini, oopium, heroiini, morfiini, oksikodoni...)
Auttaa kipuihin ja tekee hyvän pumpulimaisen euforian joka koukuttaa TODELLA nopeasti. Annos kasvaa huomaamatta ja tauon pitämisen jälkeen tulee överit. Hengenvaarallinen sekakäytössä. Aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden ja rakkauden aineeseen. Irti pääsy lähes mahdotonta. Itse käytän opiaatteja koska olen buprenorfiinikoukussa ja väärin hoidettu. toimivat myös hyvänä laskuvarjona. En suosittele kenellekään!

Hallusinogeenit (sienet,LSD,salvia divinorum,meskaliini....)
Auttaa tajunnanlaajentamiseen. Halpa ulkomaanmatka josta ei koskaan tiedä onko se hyvä vai huono. Voi olla joskus hyödyllistä itsetutkiskeluun,mutta heikko psyykeisille en suosittele koska matka voi jäädä pälle. Pidemmän päälle heikentää psyykettä ja aiheuttaa mielenterveysongelmia sekä itsemurhia. Vaarallista settiä. Itse en uskalla enää käyttää näitä koska pääni ei enää kestäsisi.

Muuntohuumeet (MDPV,etyylifenidaatti,2CT7,PZP...)
Auttaa samoihin vaivoihin kuin amfetamiini,mutta vaikutus on voimakkaampi ja laskut pahemmat. Vaikutukset ovat ennakoimattomissa koska näitä on todella paljon. Porukka on tappanutr itsensä näiden seurauksena ympäri maailmaa. Voi saada helposti överit koska annostelu on niin pientä muihin verrattuna. Tuhoaa laskuissa mielen ja kehon täysin. Näitä on niin paljon että yleistäminenkin on vaikeaa. Itse käytin näitä paremman puutteessa,mullehan meni kaikki mitä eteen tuli. Hyvät nousut,lyhyt vaikutus ja tappolaskut joka kestää pitkään. Kuolemanvaarallisia aineita,en suosittele.

Imppaaminen (eetteri,butaani,bensa,liimat..)
Auttaa aivojen tuhoamisessa. Täysin tyhmää toimintaa joka johtaa riippuvuuteen ja jopa äkkikuolemaan. Eetteri on turvallista,kaikki muu tappaa aivosolut tehokkaasti. Voimakkaita hallusinaatioita. Pikainen vaikutus ja halpa hinta,mutta ei ole sen arvoista. Yleensä hallutkin ovat ikäviä. Itse käytin epätoivoissani silloin kun ei ollut muutakaan,enää en ottaisi mistään hinnasta.

Bentsot yms (Diapam,Opamox,Xanor,Tenox...)
Auttaa ahdistuneisuuteen,unettomuuteen,pelkotiloihin,paniikkihäitriöön jne. Voi aiheuttaa myös aggressiivista käytöstä varsinkin sekakäytössä. Muisti menee ja säännöllinen käyttö aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden ja toleranssi kasvaa. Itse otan näitä tässä lueteltuihin oireisiin ja päihtymiseen + laskuvarjona.


Nukahtamislääkkeet (Stella,Stilnoct,Imovane...)
Auttaa samoihin oireisiin kuin benmtsotkin. Suurilla määrillä hallusinaatiot mahdollisia,mutta niitä tuskin muistaa koska muistikin pätkäisee. Näitä käytetään paljon raiskauksissa. Riippuvuus on mahdollinen säännöllisellä käytöllä. Itse otan näitä päihtymiseen ja lueteltuihin oireisiin,mutta harvoin.