Kuolemanvarjon laaksosta elävien kirjoihin. Toipuvan addiktin tarina. Paistaa se päivä ruiskukasaankin!
lauantai 10. tammikuuta 2015
Äly hoi,missä olet?
Tiedoksi vain teillle jotka luulette että haen huomiota,olette väärässä. Kirjoitan tätä blogia siksi koska haluan kertoa millaista on elää tällaista elämää. Se ei ole huomionhakua vaan faktaa narkomaanin elämäntyylistä,ajatuksista ja kokemuksista. Monia kiinnostaa tämä aihe,monia Se taas vituttaa niin paljon että porukka alkaa tekemään törkeätä solvaamista. En välitä paskapuheista ja tappouhkauksista joita 12-16-vuotiaat keskenkasvuiset,asiasta tietämättömät ja huonosti kasvatetut kakarat kirjoittelee keskustelufoorumilla. Vielä Se pilkka osuu omaan nilkkaan,tuollaisilla tavoilla saattaa päätyä itsekin vielä samaan tilanteeseen missä minä olen. Monet heistä pössyttelevät jo pilveä ja samalla haukkuvat minua narkkariksi. Mitä pilven poltto sitten on? Huumeiden käyttöä yhtälailla. No,lapset on lapsia. Kyllä Se karu todellisuus tulee vielä kostautumaan. Nykynuorilla ei näköjään ole enää mitään tapoja. Ne ovat täysin moraalittomia ja ihan vinksahtaneita paskanpuhujia. Aikalailla toivottomia ja menetettyjä tapauksia. Onneks musta ei tullut tuollaista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Löysin sun blogin sattumalta enkä malta uskoa tätä sun kirjoittamaa paskaa. "Huonosti kasvatetut kakarat" kovaa puhetta 11vuotiaana aloittaneelta nistiltä. "Menetettyjä tapauksia"
VastaaPoistaHuhuh oon sanaton .
PEKKA 35v
Onneks susta ei tullut tollasta... Ootko jotenki vitun ylpee et narkkaat? Vitun hieno elämä sulla, lippu korkeel ja sillee!
VastaaPoistaEn ole ylpeä narkkaamisestani. Mutta Se vaan on mun elämää joka pitää kestää. Harva edes ymmärtää mitä käyn läpi.
Poista