Kuolemanvarjon laaksosta elävien kirjoihin. Toipuvan addiktin tarina. Paistaa se päivä ruiskukasaankin!
tiistai 21. huhtikuuta 2015
Kummituksia ja kuulumisia
Eilen illalla täällä kummitteli. Tällä viikolla otin toisesta kämpästäni koruja mukaan ja kävin jokaisen läpi. Kun olin kotona ja kaivelin korut esiin, niiden seasta löytyi koru jota en ollut ottanut mukaan: pentagrammi. Laitoin sen sitten laatikkoon ja mieheni sanoi että se kannattaa hävittää. Niin aioinkin tehdä, mutta unohdin. Eilen illalla sitten nukkumaan käydessä alkoi kuulua ääniä. Suhinaa, kohinaa, rohisevaa hengitystä... tuntui että paikalla oli muitakin, niitä vaan ei näkynyt. Se oli pelottavaa. Muistin korun ja heitin sen ovesta ulos. Kummittelu jatkui vielä, mutta kun rukoilin niin sit nukahdin. Tänään aamulla noukin sen pentagrammin pihasta ja vein roskikseen sen. Ihmettelen vaan että miten se päätyi tänne kun en todellakaan ottanut sitä kämpältäni mukaan. Se ei ollut lähtiessä tavaroiden joukossa, mut tänne kotiin tultua se oli tavaroiden joukossa. Outoa. No, nyt se on heitetty menemään. Ja se tuntui hyvältä. Nyt viime aikoina on ollu paljon huumehimojakin. PALJON. Rasittavaa. Oon kuitenkin pystyny virkkaamaan ja lukemaan vaikka välillä himot iskeekin. En mene enää niin toimintakyvyttömäksi kuin ennen. Alan jo oppia olemaan noiden himojenkin kanssa. Edistystä siis tapahtuu. Mulla on 6.5 aika ADHD lekurille helsinkiin. Jännittää. Toivottavasti se menee hyvin. Uskosin että menee. Se on hyvä lääkäri. Katsotaan tota mun lääkitystä ja kerron miten on menny nyt ton lääkityksen kanssa. Hyvin. Mut annosta vois nostaa. Toleranssi noussut. Huomenna saadaan Concertat, jee! Joka päivähän mä niitä syön, mut aina on kiva kun saa lisää. Ja en käytä niitä väärin. Mul on täällä nyt ainakin 4 virkkaustyötä kesken :D Ja koko ajan pitää tehä lisää millon mitäkin. Saa nähä valmistuuko nää ikinä :D
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Eksyin nyt ensimmäistä kertaa blogiisi. Kirjoitat hyvin ja toivon koko sydämestäni että jaksat jatkaa elämistä ja lopettaa jokin päivä huumeiden/lääkkeiden käytön kokonaan. Olet päässyt jo pitkälle! Oot vasta mua neljä vuotta vanhempi eli nuori vielä, koko elämä edessä :)
VastaaPoistaKiitos :) Mä en luovuta. Oon jo päässyt kohti parempaa ja aion jatkaa samaa rataa. Niinkun sanoit, elämä vasta edessä :)
PoistaJenna tässä sulle kysymys, kuinka määrittelet narkkarin? Missä menee se raja?
VastaaPoistaHankala kysymys. Kullakin kun on se oma rajansa. Mun mielestä ihminen on narkkari silloin kun tajuaa sen itse. Että on koukussa, ei pysty olemaan ilman jotain ainetta. Se on jokaisen pään sisällä se raja.
Poista