tiistai 28. huhtikuuta 2015
Ei kiitos
Istuskelen kavereiden kanssa rannalla. Kaveri tarjos aineita, mut mäpä sanoinkin ei kiitos! Ainetta on vielä nenän edessä mut en halua ottaa vaikka ilmaseks Sais. Vittu et tuntu hyvältä kieltäytyä! Mä onnistuin, eikä ollu edes vaikeeta. Muutosta tosiaan on tapahtunut, ennen en pystyny sanoo ei millonkaan, oli pakko ottaa. Mut nyt asia on toisin. Ja hyvä niin!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Vau, oon iloinen sun puolesta! onnea! :)
VastaaPoistaHieno homma. Saat olla ylpeä itsestäsi..olen onnellinen puolestasi. Hyvä Jenna.
VastaaPoistaHieno homma!
VastaaPoistajes, hyvä Jenna!! Mahtavaa :)
VastaaPoistaTietysti näitä tilanteita tulee, mutta miksi otat riskin ja edelleen jatkat hengaamista seurassa, jossa tarjolla on aineita? Eikö tuo ole tosi kova riski pidemmän päälle, vaikka nyt sanoitkin ei?
VastaaPoistaNe tyypit tuli sattumalta vastaan kaupungilla. Jäin sit hetkeks juttelee ja onneks kieltäydyin. Yritän vältellä näitä kavereita, mut ihan kohteliaisuudesta jäin hetkeks vaihtaa kuulumisia.
PoistaTosi henkilökohtainen kysymys, mutta olet myynyt itseäsi, että saisit Aineita? Tosi hieno blogi sulla. Kerrankin puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Seuraan mielenkiinnolla kuntoutumistasi ja olet päässyt jo ihan mielettömästi eteenpäin. Paljon onnea sulle Siitä!! Ei varmasti ole helppoa, mutta päivä kerrallaan, niin kuin elämässä yleensäkin. Mennyt on mennyttä ja sitä paitsi ole niin nuori ihminen, että sulla on mahdollisuus viettää vaikka 60 v eteenpäin hyvää Elämää! Lisäksi olet todella lahjakas taiteellisesti. Käytä tämä lahjakkuus jota ei kaikille anneta hyödyksi. Tsemppiä♥
VastaaPoistaKiitos :) Oon itekin huomannu ihan hiljattain miten hyvin olen edistynyt ja oon ollu siitä ihan ihmeissäni. Vielä viime vuonna narkkasin kaksin käsin ja nyt olen jo näin pitkällä! Mahtavaa.
PoistaVoi hulttio.. Oon oottanu ku kuuta nousevaa että näet mun kysymyksen ja vastaisit siihen mutta skippasitkin Sen kokonaan :( mielenkiinnolla odotin vastausta.. Toistan vielä mikäli mennyt ohi eli kuinka määrittelet narkkarin? Missä menee se satunnaisen käyttäjän ja narkkarin raja? T:sama tyyppi joka teki haastattelun sulle
VastaaPoistaAnteeks että vastaaminen kesti. Nyt olen siihen vastannut. En hetkeen päässy nettiin niin siks kesti vastaaminen. En skipannut siis. Tottakai arvostan lukijoitani ja olen kiitollinen haastattelusta :)
PoistaTOSI hienoa! Jatka samaan malliin!
VastaaPoistaIhan valtavan hieno suoritus toi kieltäytyminen,todella hienoa! Oot hyvällä tiellä! Kysyisin sulta,et miks kaverit sitte tarjoo sulle aineita vaikka varmaan tietää,että yrität todella kovasti eroon kamasta? Onks se sit vaan silleen,että se ois heidänki etu,että saisivat sut sortumaan?
VastaaPoistaHyvä kysymys. Meillä nisteillä on se tapa että tarjotaan niille kunnon tyypeille. Ja se joka tarjos, pyyteli anteeks kun muisti etten mä enää käytäkään. Joillain sit on se tapa että yrittävät koukuttaa oman etunsa takia, esimn että saisi rahaa diilaamalla. Olin hyvä asiakas, mulle kelpas kaikki. Ja monesta tarjouksesta olen jo kieltätytynyt. Tää oli suurin kieltäytyminen kun kamaa oli nenän edessä. Kyllä tuli hyvä fiilis kun sanoin EI :)
PoistaHienoa jenna! :) sulla on vielä pitkä tie edessä et saat elämäsi kaikinpuolin kuntoon, mut oot todella hyvällä alulla ja teet itse ratkaisusi nyt.. pian huomaat ettei sua hallitse enää riippuvuus Vaan sinä Ihan itse hallitset elämääsi.. :)
VastaaPoistaKiitos :) Paljon on vielä tehtävä, mut hyvällä alulla ollaan :)
PoistaJenna, sä annat aika huonon kuvan tästä hommasta. et oo näköjään tehny eroa sekakäyttäjien ja "nistien" välille, sä oot sekakäyttäjä sekopää, mut esim minä olen hillitty päivittäiskäyttäjä kyllä ja vetäny pitkään, mut elän normaalia elämää enkä riko ihmisten luita tai oo imees kenenkää kyrpää et saisin massit seuraavaan satsiini vaan pelaan korttejani oikein ja käytän hitusen itsehillintää sekä aivojani, tunnen monta muutaki normaalia töissäkäyvää tyyppiä jotka elää ihan täysin normaalia elämää vaikka onki kamoissaan 24/7 se onki eri asia milloin sen voi huomata, itse esim bupressa kokoajan olen ja väliin saatan vetää pirirundia vähä niin silloin tuntuuki itsestä narkilta. mut olin itse ennen tätä alkoholisti ja se oli viemäs mua hautaan suoraan ja mun haimani on tuhoutunut alkoholin käytöstä ja on ihme että oon hengissä koska alkoholin olis pitäny tappaa mut joka on mielestäni kaikkein vahvin ja vaarallisin päihde, mä aloin käyttään buprea sitten niin mun ei enää tarvinnutkaan juoda koska ei tarvinnut paeta elämäni synkkyyttä koska se nostaa mielialaa sen verran että pystyy olemaan normaalisti ja ilman tuskia jopa tyytyväisenä, toki sitä aina saa sumplia mistä mä saan massit seuraavan kuun bupreihin mutta kyllä sitä on keinoja ja näin. että ei sitä kaikki pohjalla ole vaikka vetääkin se pesäero olis hyvä tehdä. monet normaalit ihmiset joista sitä ei ees huomais on päihteissä ja kovassa koukussa mutta voi olla koulussa ja käydä töissä jne. itsekkään en voi ees hakee korvaushoitoon koska mä en halua pilata elämääni sillä että siitä tulis se nistileima, joten pidän kyl lääkäreiltä ja kaikilta piilossa mitä puuhaan paitsi kavereiltani jotka itsekkin päihteilee muullakin ku myrkyllisimmällä yleisellä aineella eli alkoholilla.
VastaaPoistaEli on myös meitä jotka huumeet on pelastanut tavalla tai toisella tai kuten mutkin pelastanut alkoholilta. mut silti mä valikoin seurani ja en hengaa tyyppien kaa jotka on sekopäitä ja arvaamattomia urpoja, mutta mä teen suojelustöitä monille kyllä kaupois ja muutenkin että yleensä pistän ojennukseen näit sekonistei jotka kiristää kaveriani tai vastaavaa.
Mutta tosiaan haluan että toisit esiin sen että oikeasti jotku huumeet on pelastanutki ihmisiä ja kuten mutki esimerkiksi ja monta jotka tunnen on saanu elämästään siedettävän huumeilla kunhan ei vaan anna sen olla silti maailman keskipiste, toki mun päivä alkaa ja loppuu bupre piikkiin, mut se pitää sen paralysoivan synkkyyden poissa ja kuoleman halun sekä väkivaltaisuuteni, ja on antanut toivoa ja mä oon pystyny normaaleihin asioihin toisinku ilman subua. ja alkoholia käytin ennen tätä vuosia lääkkeenä tuskiini joka vain tuhos mun kroppani ja tappoi mut melki ja olisin jo haudas jos en olisi alkanut käyttämään subua ja et päätin ryhtyä nistiksi koska se oli pieni hinta maksettavana siitä että mä saan pitää henkeni ja et elämäni sen mitä sitä onkaan jäljellä on elämisen arvoista, bupre ei vahingoita mua mitenkään ku taas alkoholi vei sairaalaan kerran kuukaudessa. huumeet pelasti mut, ja kuten sanoin moni ystäväni on töissäkäyvää normaalia sakkia jotka on kuitenki huumeissaan toki mut pienemmin töissä mut vapaal sit kunnollakin, mut ei kaikki ole paskasakkia, mäki pidän tosiaan eroa niihin jotka on sellaisia sekakäyttäjä urpoja jotka vain päihteilee. itsehillinnällä, älyllä ja vahvuudella mennään pitkälle huumeidenki kaa ja niistä saa vaan apua itselleen.
Kiitos hyvästä tekstistä. Voin ottaa aiheen esille. Voinko laittaa siihen tän sun kommentin? Mulla oli sama juttu alkoholin kanssa, se on ollu mullekin se kaikkein pahin aine. Onneks tajusin jättää sen pois ja keskittyy vaan kamaan. Suurin osa pahimmista asioista tapahtu kun kuvioissa oli alkoholi. Minutkin pelasti huume, amfetamiini Elvanse-lääkkeen muodossa. En mäkään pystyis elää normaalisti ilman sitä ja korvaushoitoo. Mun miehenkin pelasti Elvanse. Ja tiedän pari muutakin tyyppiä joilla sama juttu. Oot ihan oikeessa et huumeet voi myös auttaa. Mun mielestä lääkkeestä tulee huume vasta sit kun sitä käyttää väärin, vetää touhun överiks. Oikeinkäytettynä moni huume on hiton hyvä lääke. Palaan tähän aiheeseen paremmalla ajalla.
Poista