maanantai 23. helmikuuta 2015
Hail!
Viikonloppu meni rauhallisesti vaikka mulle tarjottiin useaan otteeseen amfetamiinia katukaupasta. En ottanut, en edes vastannut. Iskihän siinä hirveet himot mut ne meni onneks ohi. Ei huumehimot kestä kovin pitkään varsinkaan kun yrittää siirtää ajatukset muualle. Ja ajattelin vähän valaista miksi bloggaan. En hehkuta miten "siistiä" aineiden käyttö on, vaan haluan tuoda esille tämän elämän karmeuden kuvien ja tekstin välityksellä. Narkkarin elämä ei ole todellakaan siistiä. Kyllähän niitä hyviäkin hetkiä on, mutta pääasiassa tällainen elämä on helvetin tuhoisaa. Kamalaa. Toivottavasti te lukijat olette sen huomanneet.Toivoisin että kertoisitte mielipiteitänne ja ajatuksianne.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Luin kaikki kirjoituksesi äsken ja en oikein tiedä mitä sanoa... En ymmärrä ajatusmaailmaasi, sinua, käyttämistäsi, elämääsi jne. Tuntuu kuin leveilisit "rankalla" elämälläsi ja halveksisit meitä normaaleita työssä käyviä ihmisiä. Sinä olet itse valinnut elää sitä "rankkaa" elämääsi, ei kukaan muu kuin sinä itse. Ilman meitä pumpulissa kasvaneita et sinäkään saisi niitä subujasi, kun jollakin ne on rahoitettava.
VastaaPoistaYhtä asiaa en ymmärrä teissä käyttäjissä; miksi te käyttäydytte kuin kaikki mitä teille tapahtuu olisi jonkun muun vika? Miksi teidän pitää käyttäytyä kuin uhmaikäiset, ettekä voi ottaa vastuuta mistään omista teoistanne?
Myönnän, olen todella ennakkoluuloinen teitä käyttäjiä kohtaan. Olen työssäni tavannut teitä niin paljon ja kaikki käyttäjät ovat samanlaisia. Katsovat oikeudekseen lyödä meitä hoitajia jos jokin ei miellytä, käyttäytyvät kuin pienet lapset, kaikesta kiukutellaan, mutta ne omat oikeudet kyllä muistetaan. Voi jukolauta kun niistä ollaan tarkkoja ja niiden perään itketään jatkuvasti. En vain käsitä, enkä tule ikinä käsittämään teitä.
En todellakaan leveile vaan kerron elämäsdtäni serllaisena kuin se on. En halveksi teitä "normaaleja" ihmisiä, enkä ole valinnut sitä että musta tulee narkkari, ajauduin vain siihen pikkuhiljaa. Kuka haluais alkaa narkkariks?? Ei kukaan. Se ei ole valinta, siihen ajautuu. Eikä ikävien asioiden vika ole muissa, vaan minbussa itsessäni ja niissä jotka ikävyyksiä aiheuttavat. Otan itse vastuun teoistani enkä sysää sitä muille. En ole koskaan lyönyt hoitajaa, enkä riehunut jos en ole saanut lääkkeitä sairaalasta. Kertaakaan poliisia ei ole niissä tilanteissa tarvittu. Yleistät minut omaan kuvitelmaasi narkkareista, en ole sellainen kuin luulet. Älä siis tuomitse tuntemattasi.
PoistaSaman kuvan myöskin oon saanu ku ensimmäinen kirjoittaja. Ihannoit väkivaltaa vasikka jutuillasi, ihailet isoja pupilleja.. Kuvia värkeistä. Työskentelen itse alkoholi parantolassa ja kokemuksesta sanon sen, että ne ketkä harrastavat katkoilla kuivajuomista retkahtavat heti kun kotiin pääsevät. Itse taas lisäilet ruiskukuvia, aine käyttö kuvia yms. Ja tietenkin nämä kliseiset "kyttä on vihollinen" puheet. Mä toivon ihan oikeasti sitä että ymmärrät et käsittelet nyt asioita ihan väärin, tukeudut kaikki kaikessa uuteen mieheesi. Mitä jos käy niin että tulee ero? Paluu käyttöön? Onko sulla muuta tukiympäristöä ympärilläs?
PoistaEn todellakaan ihannoi. Kerron vaan asiat niinkuin ne ovat. Eikä kytät ole mun vihollisia, työtään ne vaan tekee. Olet saanut musta aivan vääristyneen käsityksen. Mulla on hyvä tukiverkosto, eikä ero ole todennäköistä tällä hetkellä. Mieheni on luvannut olla kanssani ja rakastaa minua oikeasti. Nytkin se mua silittelee ja sanoi että olen rakas hänelle, puoliso. Meillä on hyvä toimiva suhde ja mulla on rakastava isä ja mummo ja ukki.
PoistaMinusta sun blogi on kauheen mielenkiintoinen! Tykkään teksteistäsi. Oikeestaan mitä hurjempia kirjoitukset ovat, sitä mielenkiintoisempia ne ovat mun mielestä. Kai mun oma elämä on sitten liian tylsää tai jotaki! :D
VastaaPoistaHieno juttu, että pysyit erossa katukauppatavarasta! Oon iloinen puolestasi, you go girl!
Kiitos. Mukavaa että tekstit miellyttää :)
PoistaJoo tuskin aineiden käyttäminen kenenkää mielestä on mitenkään siistii tai coolia tms. . Tai ehkä alussa tai jotain kun homma on mukamas "hallussa", mutta kyllä harhakuvat karisee.
VastaaPoistaItsellä oli joskus 15 vuotta sitten kaveri, ei nyt mitään bestiksiä, mut oli yhteisiä musiikillisiä visioita ja muuten hienoja aikoja. Siltä kuitenkin lähti homma lapasesta ja ei mennyt montaa vuotta kun hänenkin elämä päättyi ihan liian aikaisin.
Kaikki kaverit, ketkä näihin hommiin on sotkeutuneet, on joutuneet enemmän ja vähemmänä hankaluuksiin. Onneksi ovat kuitenkin pääosin elossa.
Surullista. Otan osaa kaverisi menehtymisestä. Huumeet vie kaiken mitä elämässä on. Se on helvettiä.
Poista