Kuolemanvarjon laaksosta elävien kirjoihin. Toipuvan addiktin tarina. Paistaa se päivä ruiskukasaankin!
torstai 3. joulukuuta 2015
A-vitamiini
Mä en ymmärrä miks amfetamiinia pidetään huonona lääkkeenä. Amfetamiinilääkitys muutti mun elämän niin paljon paremmaks. Ei enää katukamaa. Mieliala on hyvä. Elämä on tasottunu paljon. Eli ADHD on hoidossa ja sen myötä elämäkin parani. Oon onnellinen. Mä tarviin lääkkeeni ihan niinkun sydänvikanen tarvii sydänlääkkeensä. ADHD on neurologinen sairaus joka vaatii hoitoa jos haluaa elämänsä kuntoon. Se on sairaus siinä missä muutkin. Mut sitäpä vaan ei tahdota oikein hoitaa. Ja siinä on Yks suuri tekijä siihen et päihdeongelma rehottaa. Paras lääke ADHD:n hoitoon on amfetamiini. Samoin masennukseen. Sitä vaan ei käytetä. Mielummin syötetään potilaille sellasia myrkkyjä et potilas saa kemiallisen lobotomian ja hirveet sivuvaikutukset. Onhan sivuvaikutuksia pirisäkin, mut ei (ainakaan mulla) niin pahoja kuin masennuslääkkeissä. Eikä Se lamauta niin et valuu kuola poskella, päinvastoin Se piristää ja kohottaa mielialaa. Se on tutkittu juttu et piri auttaa depikseenkin parhaiten. Miks sitä ei sit käytetä? No, koska Se on amfetamiinia. Vaarallista! HUI!! Huumeeksi luokiteltuna hyvästä lääkkeestä tulikin paha lääke. Ja miten paljon Se paha ja vaarallinen lääke on muakin auttanu. Ilman Elvansee en olis saanu elämääni näin hyvin kuntoon. Vai onko Se muka sattumaa etten oo retkahdellu sen jälkeen kun Elvanse alotettiin? Enpä usko. Oon varma siitä et mäkin saan jotain paska kommentteja siitä et syön amfetamiini lääkettä ADHD:n hoitoon ja siks olen muka huumeiden käyttäjä. Juupajuu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mäki syön epävakaanpersoonallisuushäiriöön stimulanttijohdannaista nimeltä Voxra. Maailman paras masennuslääke! Tsemppiä paljon tulevaan ja hyvää joulua! Tää sun blogi on ookeesti tosi mielenkiintonen :)
VastaaPoistaJuu Voxra on tuttu mullekin. Joskus rännitin sitä mut en kyl oikeen tykänny.
PoistaNiin totta. Jos amfetamiinilla ei olisi huumehistoriaa ja se olisi löydetty vuonna 2000 sitä käytettäisiin ja markkinoitaisiin turvallisena lääkkeenä. Psykiatrian tarkoitus tuntuu olevan usein myrkyttää potilas ja ainakaan masentunut ei saa tuntea mielihyvää sillä se on pahasta. Milläs korjaat sitten masennuksen?
VastaaPoistaNimenomaan!
PoistaOnko blogin kommenttikentän ainut tehtävä että sinne voi kirjoittaa samaa mieltä olevia kommentteja blogin omistavan kanssa? Mielenkiintoinen blogi mutta kommenttikentän ulosanti hyvin heikko. Tsemppiviestejä ja jos joku edes vähän heittää kyseenalaistavaa kommentointia niin sarvet kasvaa päähän.
VastaaPoistaEn kategorisoi kommentteja. Pääasiassa palaute on ollu positiivista. Julkasen kyllä negatiivisiakin kommentteja, mut aivan kaikkee pahinta paskaa en suodata.
PoistaMieli voidaan korjata ja saada kuntoon paljon terveellisemminkin. Esimerkiksi. Terveelliset elämän tavat ja vaikka meditaatio,mutta se vaatii paljon kärsivällisyyttä. En mä ihan täysin tuomitse amfetamiinia koska itsekkin olen sitä sillontällön ottanu,joskus on vaa kivaa ku voi olla vähä sosiaalisempi ja keskittyä asioihin,ajatusrallikin hiljenee. Paljon voimia sulle!
VastaaPoistaTotta, totta.
PoistaPakko ihan vaan vähän pätee: lääkkeenä on amfetamiinijohdannaiset, jotka ei ole sama asia kuin itse amfetamiini. Lääkkeenä ei aiheuta riippuvuutta tai nosta toleranssia samalla tavalla kuin ite amfetamiini.
VastaaPoistaMut sit muuten: oon hirmu iloinen sun puolesta. Suunta on oikea, pysy vahvana olet upea ihminen. <3
Tosi fakta.
PoistaKaikki on kiinni siitä miten päihteitä käyttää. Vastuullisesti käytettynä lähes jokainen päihde on turvallinen, mutta jotkut sitten omaavat suuremman riippuvuuspotentiaalin sekä pahoja sivuvaikutuksia ja neurotoksisuutta väärällä annoksella ja väärin käytettynä missä sitten nämä erot turvalliseten ja vaarallisten päihteiden välillä tulevat esille. Päihteen laillinen status kun ei kerro mitään sen vaarallisuudesta vaan enemmänkin meidän päihdekulttuurin perinteistä. Amfetamiini oikeilla annoksilla ja oikein käytettynä ei ole todistettu neurotoksiseksi tai vaaralliseksi mutta väärinkäytettynä erittäin hasardia. Sama pätee kaikkiin päihteisiin. Mielestäni ainoastaan jatkuva mielen, loogisen ajattelun ja tunteiden jatkuva turruttaminen on paheksuttavaa ellei tähän ole todella painavaa syytä. Tämän takia opiaatit, benzot, ja alkoholi ovat niitä oikeasti vaarallisia aineita vaikka eivät niitä klassisia "huumeita" olekkaan. Suurin osa näistä on katukaupassakin lääkeyhtiöiden aineita. Tämän takia arvostelisin mieluummin korvaushoitoa enkä amfe lääkitystä jos pitää jostaib alkaa valittamaan. Ei tässäkään mitään vikaa jos ihan oikeasti aivan välttämättömän tarpeellista ja parantaa huomattavasti elämänlaatua. Myöskin on tuperää puhua ylipäätään huume ongelmista ja huume riippuvuudesta ym. Joka antaa tietynlaisen kuvan kaikkien huumausaineiden vaarallisuudesta eikä ota huomioon että lääkeaineet ja alkoholi monesti näyttelevät näissä suurempaa osaa. Ei ole kuitenkaan mitään järkevämpääkään tapaa puhua näistä asioista niin ei tälle mitään voi.
VastaaPoistaTotta. Mä itse koen päihteet itelle vaarallisina siks kun en ole osannut niitä oikein käyttää.
PoistaItse uskoisin syyn lääkäreiden vastahakoisuuten kirjoittaa amfetamiinia reseptille olevan samaa perua miksi lääkekannabista on vaikeaa saada laillisia reittejä: niillä on laittoman päihdekäyttönsä vuoksi negatiivinen stigma. Pelätään, että niitä haettaisiin heppoisin perustein enemmän hupikäyttöä kuin sairauksien tai häiriöiden hoitamista varten.
VastaaPoistaDeksamfetamiinin lisäksi on muitakin substansseja, joilla mielestäni olisi järkevästi käytettynä mahdollisuuksia parantaa monien ihmisten elämänlaatua. MDMA olisi loistava apu parisuhdeterapiassa ja traumojen hoidossa, ketamiini lievittää masennusta erittäin nopeasti ja tehokkaasti ilman mainittavia sivuvaikutuksia ja psilosybiini voi auttaa tulemaan onnellisemmaksi ja avoimemmaksi ihmiseksi. Lääkebisneksen kannalta kuitenkin nämä eivät ole mitenkään hyviä aineita: ne saavat aikaan terapeuttisen vaikutuksen jo yhdellä tai muutamalla käyttöannoksella eikä tarvetta jatkuvaan lääkitykseen ole toisin kuin yleisemmin käytetyillä psyykelääkkeillä. Ne ovat liian tehokkaita eivätkä toisi lääkefirmojen kassaan miljardeja toisin kuin nykyiset, lailliset psyykelääkkeet. Jotain lääkefirmojen lobbausvoimasta kertoo se, että yksityishenkilönä julkisuudessa masennuslääkkeiden haittavaikutuksista kertonut Aku Kopakkala sai potkut Mehiläisestä puheidensa vuoksi.
Itse olen saanut amfetamiinista vain ja ainoastaan positiivisia kokemuksia. Joka kerta on tullut erittäin hyvät ja euforiset fiilikset eivätkä laskutkaan ole olleet väsymystä kummoisempia. Kuitenkaan en käytä. Miksi en? Kunnon pöhinöissä on niin pirteä ja sosiaalinen, elämä maistuu ihanalta ja tuntuu että mikään ei ole mahdotonta. Itselleni syy on oman ikäryhmälleni tyypillinen: haluan olla ja näyttää mahdollisimman terveeltä ja elinvoimaiselta. Vauhdeissa ei ainakaan itselleni ruoka maistu eikä unikaan tule kunnolla edes euforisten fiilisten haihduttua. Haluan näyttää alastomana kreikkalaiselta veistokselta eikä se onnistu jos ateriat jäävät pieniksi. Olen kokenut saavani enemmän irti elämästä kun energia ja virkeä mieli tulevat hyvistä yöunista, laaturavinnosta ja sosiaalisista suhteista. Silti, voisi sitä vielä joskus päristellä menemään silmät kirkkaina, askel vakaana...