Miltä tuntuu olla kuivilla?

Noniin. Anteeks kun tässä on nyt ollu hiljaista jonkin aikaa. Oli ADHD lääkkeet loppu niin ei oikeen jaksanu mitään. Jatkossa tekstiä tulee taas enemmän. Nyt mul on menny tosi hyvin. Ajattelinkin tässä nyt kertoo että miltä tuntuu elämä kun oon pysyny kuivilla. Tuntuu helvetin hyvätlä! Mä oon vapaa. Vihdoinkin! (ainakin tällä hetkellä..) Tietty subut, bentsot ja ADHD lääkkeet menee, mut muuta paskaa en oo nyt vetäny. On ollu koviakin huumehimoja mut ne on aina menny ohi. Vittumaisia ne on kylläkin. En ole edes tarttunu puhelimeen enkä kyselly oisko kellään mitään. En oo ollu tekemisissä nistikaverien kanssa, ne ihmetteleekin et missä mä oikeen luuraan kun musta ei oo kuulunu eikä oo näkyny. Oon päättäny et en enää vedä katukamaa. Yhtenä viikonloppuna mulle tarjottiin 4 kertaa amfetamiinia ja jopa ilmaseksin mut kaikilla kerroilla kieltäydyin. HYVÄ MINÄ!!! Vaikka on ollu himoja niin en oo sortunu. Ne himotkin menee aina ohi aikanaan. Vaikeetahan tää on ollu, aikamoista tahtojen taistelua mut voitolla ollaan. En halua enää piikittää vaikka välillä tekee mieli. En enää halua doupata vaikka välillä tekee mieli. Miks jatkasin? En keksi yhtäkään järkevää syytä. Toivottavasti pysyn jatkossakin yhtä vahvana. Retkahduksia saattaa tulla mut niihinkin pitää kehitellä toimintamallit. Ensinnäkin: lopettaa jo heti alkuunsa, mahdollisimman nopeesti lopettaa jos retkahtaa. Mitä pidempään vetää sen vaikeempi on lopettaa. Toiseksi: ei pidä pitää MITÄÄN yhteyksiä narkkarikavereihin. Jos niiden kans on tekemisissä niin aina jossakin vaiheessa tulee sitä kamaa nenän eteen ja siitä onkin vaikeempi kieltäytyä. Eli ei mitään yhteyksiä nistifrendeihin. Oonkin pitäny tässä matalaa profiilia. Mukavampaa olla ilman aineita. Toi subukoukku mua kyllä vituttaa (korvaushoitoni siis), mut en vielä pärjää ilman sitä. Eiköhän senkin lopettamisen aika vielä joskus tule. Saas nähdä. Toivottavasti pysyn jatkossakin kuivilla!