Meitsi

Meikäläinen. Pitkästä aikaa.

Meininki ollu rauhallista. Virkkaan paljon. http://hulttiotytontekeleet.blogspot.fi/
Tossa onkin linkki käsityöblogiin. Laitoin sinne uusia töitä.
En nyt tiedä mitä kirjottasin, pää on tyhjä.

Paniikki ja pelko

Mul on ollu vähän viime aikoina vaikeuksia. Mul on pelkoja ihan helvetisti ja oon saanu paniikkikohtauksia ihan tavallisissakin tilanteissa.
Rakas sanoo et pelot ja paniikkikohtaukset on ihan tyypillisiä kun on lopettanu aineet.
Muutos on niin suuri et mielellä ja keholla menee aikaa tottua siihen ettei enää käytä. Ja kaikki on ihan uutta. Kyllähän Sellanen pelottaa.
Oon ollu nyt 15kk kuivilla ja vieläkin Tää kaikki on mulle uutta. Usein ihmettelen et voiko Tää olla totta.
Toivottavasti noi pelot ja paniikkikohtaukset helpottais pian. On niin noloo kun pelkää ihan tavallisia asioita, esim automatkoja. Ja on niin noloo kun iskee paniikkikohtaus. Kädet tärisee ja hikoilee, sydän hakkaa ihan hulluna, rintaa puristaa, kurkkua kuristaa, on pakko päästä pois. Tyypit ihmettelee et mikä ihme Tota vaivaa.
Ton takia en liiku missään enää mielelläni. Mut kun niitä kohtauksia tulee kotonakin.
En tiedä mitä tässä tekis.
Ehkä ne ajan kanssa helpottaa. Toivottavasti.

Hyvää hoitoa, helvetin hyvää

Sain kuulla kaverilta ikävän uutisen : sil on syöpä joka on edenny niin pitkälle ettei sitä voida parantaa.
Se oli jo vuosia sitten käyny lääkärille valittaa kipuja, mut eihän narkkaria oteta todesta.
Jos Se ois saanu hoitoo aikasemmin, niin ehkä tilanne ois toinen. Mut eihän narkkaria voi uskoo, Se vaan koittaa saada lääkkeitä.
Ja nyt Se on ollu jo pari viikkoo sairaalassa helvetillisissä kivuissa odottamassa kuolemaa ja sille annetaan vaan Panadolia ja Litalginia.
Eivät voi edes lääkitä häntä oikein esim opioideilla mitä syöpäpitilaille annetaan.
Että tämmöstä hoitoo saa narkkarit.
Kyllä vituttaa kaverin puolesta. Toinen on kuolemaisillaan ja kivut on kovat mut ei anneta kunnon kipulääkkeitä. Sehän voi mennä vaikka sekasin.
Helvetti!
Terveydenhuolto Pitäis olla kansalaisoikeus, sitä ei käyttäjällä näköjään ole.
Pistää niin vihaks.
Onko tollanen kohtelu muka oikein?

Kuulumisia

Ajattelin kertoo kuulumisia kun lukijalta tuli Sellanen toive.
Hyvin on mennyt.
Lääkitys asiatkin on vihdoinkin saatu selväks. Elvanse ja Suboxone hoito jatkuu. Lääkäritkin totes että muutos on positiivinen. Toivottavasti tämä hyvä jatkuu.
Viime aikoina oon ollu vähän masentunu ajoittain. Lapsuuden traumat on sen aiheuttanu. Mut menneet on menneitä. Kyllä Se siitä.
Oon virkannu tosi paljon. Jättimäinen työ meneillään. Virkkaaminen on mulle terapiaa. Mä niin rakastan virkkaamista!
Näyttelyssäkin on käyny vieraakirjojen mukaan jo yli 60 tyyppiä eikä läheskään kaikki edes kirjota vieraskirjaan. Oon niin ilonen tosta näyttelystä. Kiitos anoppi :)
Eipä tässä nyt muuta merkittävää oo tainnu olla. Ei ainakaan tule mieleen.
Yks juttu vielä. Blogissa on käyny jo 900 000 kävijää kaikenkaikkiaan. Kiitos että luette tätä!

Kemiallinen Lobotomia

Tyypit katkokävelee kuola poskella pitkin seiniä ja örisee niin ettei puheesta saa selvää, ei sitten millään.
Päivät kuluu seiniä tuijotellen ja puolikoomassa. Kuola vaan valuu.
Viiden metrin matkaan menee kymmenen minuuttia ja välillä pitää pysähtyä lepäämään.
Aika matelee mut ei Se haittaa. Aina voi tuijottaa tyhjyyteen.
Porukkaa kuolee ympäriltä vähän väliä (puolentoista vuoden sisällä 4) mut ei sekään haittaa, lisää vaan lääkkeitä.
Ei välitetä enää mistään. Tyhjyyteen tuijottamiseenkin tottuu. Pää asia että ollaan harmittomia zombeja.
Tämä on kemiallinen lobotomia, mut eihän ne sitäkään tajua kun ovat niin täynnä neurolepteja.
Eikä sekään haittaa yhtään.
Mikään ei haittaa.
Kaikki on helvetin hyvin.

Näyttelystä

Perjantain Pieksämäen lehdessä oli juttu meidän näyttelystä. Se oli hyvin kirjotettu. Näyttelyä on käyny moni jo kattoo ja 2 mun työtä on jo varattu ja anopilta 1 työ. Oon Kyl niin ilonen tosta näyttelystä. Ajateltiin anopin kanssa pitää joulun aikoihin mahdollisesti seuraava näyttely. Ja noi mun virkkaukset on silleen uus juttu kun ei kovin moni niitä näytille laita. Ne taulutkin on mun ite keksimä juttu. Abstraktia virkkaustaidetta. Ne ei esitä mitään vaan niissä on Se juju väreissä ja muodoissa. Niissä on paljon kaikkee yksityiskohtia ja eri tekniikoita yhdistelty. Oon niihin tyytyväinen, niinkun muihinkin töihin. Saas nähdä miten paljon kaikkiaan käy kattoo meidän töitä. Oli tarkotus et näyttely kestää kesäkuun, mut meitä pyydettiin pitää sitä vielä heinäkuunkin. Käykää ihmeessä kattoo hyvät lukijat.

Rude

Meidän takapihan puussa on variksen pesä. Viime viikolla poikanen lähti pesästä. Sinne Se jäi pesän lähistölle pyörimään ja itkemään emoa.
Voi toinen.
Olin huolestunu että selviääkö Se, ja annoin sille nimeks Rude.
Muutaman päivän ajan Rude pysytteli pesän lähistöllä ja piti kovaa meteliä. Tais olla emoo ikävä.
Siellä Se hyppi, raakku ja lenteli hädissään. Olin tosi huolissani et miten Se selviää ja vein sille vettä ja leipää.
Seuraavana päivänä leipä oli kadonnut ja niin myös Rude.
Poikanen tais sittenkin uskaltaa lähtee pesästä suureen ja hurjaan maailmaan.
Hyvä Rude, You can do it!
Vähän kyllä jäi Rudee ikävä..

Ensimmäinen näyttelyni

Tässä nyt näitä kuvia näyttelystä.

 

Ekalla seinällä huiveja, patalappuja ja tauluja.

 

Tokalla seinällä huivi, poncho, patalappuja, tauluja ja laukkuja. Tuolilla PöhinäPöllö ja poncho.

 

Kolmannella seinällä ponchoja, huivi, tauluja ja laukkuja.

 

Pöytäliina ja jättimäinen virkkaustyö. Kunnon suurtyö.

 

Melankolia-huivi. On muuten iso ja ihana.

 

Anopin maalamia tauluja neljännellä seinällä.

 

Viides seinä ja keskimmäinen on mun suosikki. Mahtavaa työtä anoppi!

 

Lähikuva pienemmästä taulusta.

 

Seitsemäs seinä. Keskimmäisessä on ihanat värit.

 

Kahdeksas seinä on koristeltu kukkasilla.

 

Viimenen kuva mitä puhelimeen mahtu. 

Näyttely info

Nyt on näyttely valmis. Paikka on Pieksämäen naarajärvellä kanttilassa vilhulantie 5.
Sinne vaan tyypit kattelee maalauksia ja virkkauksia. Tänne blogiin laitan kuvia heti kun ehdin. Näyttely kestää 1.6-30.6.2015

Linkki

http://hulttiotytontekeleet.blogspot.fi/Tuolla on taas uutta jännää.

Ens kuussa on näyttely. Ilmottelen siitä tarkemmin täällä heti kun tiedän aikataulut.
Paljon oon virkannu. Töitä on niin paljon ettei kaikki mahdu millään näyttelyyn. Pitää valita parhaat.
Sinne tulee anopin maalauksia ja mun virkkaustöitä.
Oon kyl ihan innoissani tästä näyttelystä. Toivottavasti se menestyy. Mullakin on niin paljon töitä että osan joutaa myydäkin. Saa nähdä meneekö kaupaks. Jos menee niin menee, jos ei niin ei.
Se ei oo tärkeintä, vaan tärkeintä on se et siellä käy porukkaa kattoo niitä.