Tässä yksi äidinkielen tehtävä, jonka tein. Piti kirjoittaa mielipidekirjoitus, ja tällaisen tekstin tein.
Koulukiusaaminen on tappava ongelma
Lapset osaavat olla julmia. Siitä hyvä esimerkki on koulukiusaaminen. Se on harmillisen yleistä ympäri Suomea ja olen itsekin saanut kokea koulukiusaamisen kautta miten julmia lapset voivat olla toisilleen.
Koulukiusaaminen ajoi minut itsemurhayritykseen jo viidennellä luokalla, mutta yritys epäonnistui, ja kiusaaminen vain paheni. "Kuole susi, kuole!", "Tapa ittes susi!" Kiusaajat huutelivat ja kirjoittivat pulpettiini itsemurhaan yllyttäviä tekstejä. Kaikki kiusaajat halusivat, että kuolen. Miksikö? Vain siksi, koska olin erilainen ja tykkäsin susista. Uskalsin vain olla oma itseni ja siksi minua kiusattiin koko kouluaika. Miten herttaiset lapset kykenevätkään tällaiseen julmuuteen?
Koulukiusaaminen on hirvittävän yleistä. Eikä siihen usein edes puututa. Ei ajatella yhtään, millaisen helvetin kiusaajat luovat kiusatulle. Se tekee elämästä sietämätöntä.
Tämän vuoden alussa sain kuulla hyvin ikävän uutisen: 13-vuotias poika oli tehnyt itsemurhan koulukiusaamisen takia. Miksi tämän pojan tuskaa ei huomattu ajoissa? Tai jos huomattiin, miksi siihen ei puututtu? Miksi kouluissa sallitaan kiusaaminen ja annetaan sen jatkua, vaikka tiedetään, millaista tuskaa ja tuhoa se tekee kiusatulle? Mielestäni ne opettajat, jotka eivät puutu kiusaamiseen, hyväksyvät kiusaamisen. Jos et puutu, on se sama kuin hyväksyisit asian.
Ja miksi kuvitellaan, että kiusaamisen syy on kiusatun? Jos kiusattu uskaltaa olla oma itsensä ja on erilainen kuin muut, tekeekö se kiusatusta muka syyllisen? Onko erilaisuus muka syy kiusata? Eikö syy ole ennemminkin kiusaajissa? Kiusaajat itse kiusaavat toista ja tekevät tämän elämästä helvettiä, kiusattu taas tekee kaikkensa ettei tätä kiusattaisi. Syy koulukiusaamisen ei ole kiusatun! Ongelma on niissä, jotka kiusaavat.
Jos kiusaajalla itsellään olisi kaikki kunnossa, tuskin hän alkaisi purkamaan pahaa oloaan niihin, jotka ovat erilaisia. Jos kiusaajalla olisi kaikki kunnossa, hänellä tuskin olisi tarvetta kiusata ketään. Mutta silti niin usein ajatellaan, että vika on kiusatussa, onhan hän niin erilainen, outo ja poikkeava. Erilaisuus, outous tai poikkeavuus eivät ole mikään syy kiusaamiseen! Vika ei ole kiusatun missään nimessä! Se on aivan sama kuin syyttäisi väkivallan uhria hänelle tapahtuneesta väkivallasta: "On oma vikasi, että sut hakattiin".
Kiusaaminen on väkivaltaa. Se on henkistä ja myös fyysistä väkivaltaa, joka voi edetä jopa seksuaaliseen väkivaltaan pahimmillaan. Kukaan ei ansaitse sellaista kohtelua! On päivänselvää, että väkivallan tekijällä on vastuu toiminnastaan, se vastuu ei kuulu kiusatulle, joka on väkivallan kohde. Ihmisten tulisi asettua kiusatun asemaan ja miettiä, toivoisiko sellaista kohtelua itselleen tai lapselleen. Samoin tulisi ajatella, että antaisko itsensä tai lapsensa kiusata toista.
Kiusaamisesta pitää puhua niin koulussa kuin kotona. Kiusaaminen on väkivaltaa, joka tulee kitkeä pois. Jos lapsi tottuu kiusaamaan toisia, eikä joudu siitä edes vastuuseen, ei ole vaikea kuvitella, kuinka tällainen lapsi toimii aikuisena. Hän jatkaa samaa mallia, kiusaa toisia myös aikuisena. Jos lapsille ei opeteta, kuinka väärin kiusaaminen on, ja mitä se aiheuttaa kiusatulle, pian kiusaamista pidetään jo normaalina asiana, jota joidenkin on vain pakko kestää. Sitä olisi kestettävä niiden, jotka erottuvat joukosta, ovat erilaisia ja usein lahjakkaita ihmisiä. Sen ei kuulu mennä näin! Meidän tulisi puolustaa kiusattuja, ei kiusaajaa. Kiusaaja on saatava vastuuseen teoistaan. Koulukiusaaminen pitäisi kriminalisoida, jotta kiusaaminen vähenisi.
Olen nähnyt, kuinka juuri kiusatut ovat niitä parhaita tyyppejä, aivan omanlaisiaan persoonia, joilla on vahva luonne ja monia lahjoja. He ovat vahvempia kuin kiusaajansa. Omasta mielestäni kiusaaja on se heikko ja pelokas ihminen. Ehkä monia kiusataan siksi, koska kiusaajat kokevat erilaisuuden ja kiusatun persoonallisuuden uhkana. Mene ja tiedä, mutta kiusaamisen on loputtava!
Liian moni nuori ajautuu itsemurhaan koulukiusaamisen takia. Kiusatuille ja kiusaajille on saatava apua. Jos asiaan ei puututa ajoissa, monen elämä tuhoutuu. Meidän ei tule sallia kiusaamista eikä antaa kasvavien nuorten ajautua itsemurhaan. On meidän aikuisten velvollisuus huolehtia, että kouluissa on turvallista olla, eikä siellä kiusata ketään. Eikö se ole myös koulun häpeä, jos oma oppilas tappaa itsensä koulukiusaamisen takia? Tällaiset tragediat on estettävä. Kiusaamisesta on puhuttava ja siihen on puututtava!
