Kaksi linkkiä yhteen tärkeään tarinaan

 https://ahdasportti.blogspot.com/2024/09/ystavan-todistus.html?m=1 

Tässä on linkki toisen blogini tekstiin, joka on tähän mennessä tärkein teksti, mitä olen tuossa blogissa julkaissut. Siinä ystäväni todistaa, kuinka on vapautunut pimeyden valtojen eksytyksestä. Ja kuinka eräällä huvittavalla Hulttiolla on ollut osuutta asiaan. Tämä todistus kannattaa lukea! 

Seuraava linkki on tekstiin, joka on minun näkökulmasta kerrottu. Kerron siinä siitä voimakkaasta hengellisestä taistelusta, jonka kävin ystävän sielun pelastumisen puolesta. Avaan tässä myös menneisyyttäni, jolloin palvelin saatanaa ja menin siinä liiankin syvälle. 

En ole aiemmin kehdannut pahemmin puhua noista pimeyden ajoista, hävettää aivan vietävästi edes mainita asiaa. Mutta näiden tapahtumien myötä sain rohkeutta kertoa pimeyden palveluksen ajoistani, koska sekään eksymys ei ole tapahtunut turhaan. Aiemmin olin siinä luulossa, että eksymykseni saatanan palvojaksi ei tulisi koskaan kääntymään millään tavalla hyväksi. Paska hukkareissu, josta ei kannata edes mainita! Näin minä luulin.

Mutta toisin kävi! En eksynyt turhaan! Jos en olisi tullut tuntemaan noita pimeyden voimia, en olisi pystynyt toteuttamaan sitä tehtävää, jonka Jumala on minulle tarkoittanut. Sydämeni palo on johdattaa ihmisiä pimeydestä valkeuteen, ja jos en tuntisi tuon pimeyden voimia, en olisi tunnistanut näiden voimien vaikutusta ystäväni elämässä. Mikä ihmeellinen johdatus! Ja mikä ihmeellinen armo! 

Jumalan armosta sain tulla johdattamaan eksyneen ystävän vapaaksi pimeyden voimista ja hän sai palata takaisin Elävän Jumalan yhteyteen. Nämä molemmat tekstit kertovat samasta aiheesta, eri näkökulmista ja yhdessä nämä tekstit täydentävät toisiaan ja muidostavat kokonaisukuvan tapahtumista. 

Suurin ironia tässä on, että saatana koulutti minut olemaan tärkeä välikappale ystäväni sielun pelastamisessa.

Vaikka paholainen halusi tuhota minut, Jumala pelasti minut ja käänsi näinkin kauhean asian hyväksi!  Koska olen päässyt vapaaksi pimeyden voimista, tahdon johdattaa muitakin sieltä vapauteen! Entisestä saatanan palvelijasta on tullut Jumalan väkevä ase. Se on ihmeellistä! Kiitos ja ylistys Herralle!

https://ahdasportti.blogspot.com/2024/09/valkeudesta-pimeyteen-ja-takaisin.html?m=1

Mietteitä mitätöinnistä

 "Sä et ole mitään! Olet huono, paha, tyhmä, surkea ja syyllinen!"

Näin murskataan toisen minuus ja poljetaan se maan rakoon.

Mitätöivät sanat kertovat enemmän sanojastaan kuin sanojen kohteesta.

Toinen täytyy mitätöidä, koska itse sisimmässään kokee olevansa mitätön.

Toista polkemalla voi kuvitella olevansa muita parempi.

Toimiiko muka parempi ihminen niin?

Ei todellakaan.  

Terveellä ihmisellä ei ole tarvetta polkea toisia.

Ei ole tarvetta yrittää olla parempi toisten kustannuksella.

Samalla viivalla ollaan kaikki.

Mitä järkeä on mitätöidä toisia?

Ei mitään. Se on vain haitallista.

Tahallista toisen tuhoamista.

Miksi ihminen tekisi niin toiselle?

Ei ainakaan rakkaudesta.

Rakkaus kun ei tee lähimmäiselle mitään pahaa.

Mutta ihminen tekee toiselle pahaa, koska on kykenemätön rakastamaan.

Kun ei kykene arvostamaan toisia, silloin satuttaa toisia, kokee sen jopa oikeudekseen.

Tätä on armottomuus.

Armottomuuden seurana on usein myös julmuus.

Armottomalla on oikeus satuttaa, mutta toisella ei ole oikeutta suojautua.

Kaikki iskut pitäisi muka ottaa vain vastaan. 

Antaa kiltisti toisen tuhota itsensä.

Ottaa persoonaansa tuhoavat sanat vieläpä totuutena.

Ei se mene niin!

Tietenkään ei tule antaa toisen tuhota itseään!

Tietenkin täytyy suojautua, kun toinen satuttaa.

Terve itsesuojelu ei ole vääryyttä!

Toisen tahallinen tuhoaminen on vääryyttä!

Ei kenenkään kuulu antaa tuhota itseään.

Ihminen, joka toista tuhoaa, tuhoaa myös itseään.

Ihminen, joka toista mitätöi, mitätöi myös itsensä.

Joka toista mitätöi ja haukkuu, puhuu vain itsestään.

Syyttää toista omista virheistään ja sysää omat vikansa toisen niskaan.

Raukkamaisuuden huippu.

Jos on valmis satuttamaan, olisi myös kyettävä ottamaan vastuu.

Mutta ei.

Vika on vain ja ainoastaan toisessa, aina ja vain vika on siinä toisessa!

Kun ei haluta myöntää omia virheitään, syytetään toista kuin viimeistä päivää.

Tuomitaan toinen syylliseksi jopa tekoihin, joita tämä ei ole tehnyt.

Eikä kuunnella, kun toinen yrittää puolustautua.

Toinen on syyllinen, vaikka hän toisin todistaa.

Väännetään asiat kieroon vaikka väkisin!

"Sinä olet se pahantekijä ja syyllinen, minussa ei ole mitään vikaa! Olet tyhmä paha omahyväinen itsekäs tekopyhä väkivallantekijä omavanhurskas narsisti vajakki fariseus katumaton sosiopaatti ylpeä syyllinen!"

Ja näinkö puhuu syytön, pyhä ja puhdas ihminen?

Todellakin: sanat kertovat enemmän sanojastaan kuin niiden kohteesta. 

Ihminen, joka arvostaa toista, ei ikinä puhuisi toiselle näin.

Ihminen, joka ei arvosta toisia, ei arvosta myöskään itseään.

Siksi hän häpäisee itsensä sanoillaan.

Se on todella surullista. 

Kun ihminen ei suostu näkemään itseään rehellisesti, hän sysää omat vikansa toisten niskaan.

Itseään pettävä ihminen yrittää vääristää toistenkin persoonan kieroon.

Tehdä toisesta omien vikojensa ja tekojensa kantajan.

Syntipukin, jota syyttää syytösten perään.

Sellaista ei kuulu kenenkään sietää.

Ihminen kun ei voi kantaa kahden ihmisen vikoja ja tekoja.

Omissakin on jo riittävästi.

Toisen persoonan vääristäminen on toisen persoonan tuhoamista.

"En minä ole sinua tuhonnut. Sanoin vain totuuden."

Valehtelua totuuden nimissä.

Vähätellään vielä toisen tuskaa, mitätöidään vielä lisää, ei kuunnella vastaväitteitä.

Eihän tässä ole mitään järkeä!

Mielettömyys käy mahdottomaksi käsittää.

Mielettömyys johtaa helposti mielivaltaan. 

Kun toinen tuhoaa eikä myönnä tekojaan, on parempi vetäytyä suojaan.

Kun ihmisen sanat ovat pelkkää myrkkyä toisen persoonalle, pakeneminen on välttämätöntä.

Muuten myrkky leviää omaankin mieleen ja vääristää jo valmiiksi rikkinäisen minuuden.

Itsensä suojelu ei ole väärin!

Toisen satuttaminen on.

Mutta silti ajatellaan niin nurinkurisesti:

Ei se ole väärin, että satuttaa toista ilkeillä sanoillaan.

Se on väärin, kun toinen reagoi siihen ja suojautuu!

Aikamoista itsepetosajatusakrobatiaa.

Ei voi kuin hämmästellä tuota taidonnäytettä.

Tatuointiprojekti jatkuu

31.7.2024 Kävimme jälleen Sawo Terror Tattoo studiolla Hulttiksen hovikuvaajan Raunon kanssa tatuointia jatkamassa.

Vähän tulee myöhässä teksti, mutta minkäs teet. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. On ollut taas kaikenlaista touhuilua ja tekemistä. 

Ihan innoissani taas olin päästessäni jatkamaan tatuointia. Mielenkiintoista oli jälleen keskustella Saban kanssa! Hänellä on vaikka kuinka siistejä ja hauskoja tarinoita kerrottavana. Aika ei todellakaan käy pitkäksi Saban vastaanotolla!

Siirtokuva on laitettu ja kuvan asettelu onnistui taas kerrasta.

Sitten alkaa tatuoiminen! Jes jes jes! Mielenkiinnolla odotan, millaisia tuntemuksia tällä kertaa ilmenee.

Miellyttävää ja jotenkin rentouttavaa. On jännää, kuinka eri kohdissa on erilaisia tuntemuksia. Kivuksi en osaa mieltää niitä vieläkään.

Ääriviivat on tehty yllättävän nopeasti. Seuraavaksi on vuorossa tärinäkone. Sellaiseksi nimesin varjostuksien tekemiseen käytettävää konetta. Tärinäkone on paras!

Varjostusten tekeminen on suosikkivaiheeni. Tärinäkone surisee rytmikkäästi ja resonoi hauskasti sormiin asti kun kone menee luun läheltä. Myös keskustelu Saban kanssa on ollut antoisaa tälläkin kertaa!

Siinä on valmis kuva. Kokonaisuus kehittyy peikonlehti kerrallaan ja jään odottamaan innolla ensi kertaa!

Lähikuva. Uusi peikonlehti vielä punottaa arkana uudessa paikassa uusien tuttavuuksien joukossa. Eiköhän se sopeudu joukkoon ihan hyvin. Alkuun vähän arastellaan ja ujoillaan, mutta kun tutustutaan uusiin ystäviin, arastelu vaihtuu ystävyyden iloon.

Siinä on innokas Hulttis, joka kiittää Sabaa SuperHulttiokiitoksellaan! Projekti jatkuu taas ensi kerralla!