sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Sellaista apua

Kerroin aikasemmin niistä tekijöistä joiden takia sekaannuin aineisiin.
Sain palautetta joissa kovasti ihmeteltiin sitä et miks mua ei autettu tosissaan.
Sitä ihmettelen itekin.
Missä ikinä olinkin hoidossa niin siellä hoitajat ja sossut Ym nostivat kädet pystyyn mun kohdalla. Olin kuulemma toivoton tapaus. En koskaan tule pääsee irti huumeista. Mua ei voida auttaa. Niin mulle sanottiin tyyliin kaikkialla.
Tosi kannustavaa.
Oon katkeroitunut kaikkia niitä tahoja kohtaan. Koulu, sossu, laitokset, päihde- ja mielenterveystyö, psykiatrit jne.
Kyllä mua joskus yritettiin auttaakin, sitä apua vaan tuli muutamalta ihmiseltä. Mua ei otettu tosissaan. Tuntu et olin ihan yksin kaikkien ongelmieni kanssa.
Faija oli ainut joka oikeesti yritti ja teki kaikkensa. Muita ei kiinnostanu. Minkälaista tuskaa tollasestakin tulee kun apua ei saa.
Tässä Yks esimerkki.
Oon ollu 9 kertaa yhdessä psykiatrisessa hoitolaitoksessa. 3 vikalla kerralla mut heitettiin pihalle. Vikalla kerralla antovat porttikiellon. "Päihdeongelma ei ole mielenterveysongelma" ne sano syyksi porttikiellolle.
Mikä päihdeongelma sit on jos ei mielenterveysongelma? Ainakin siihen liittyy mielenterveysongelmia. Ja Se on sairaus.
Johon on vaikea saada apua.

4 kommenttia:

  1. Aloitko jo ihan 11-vuotiaana piikittää? Oot päässy tosi pitkälle, onnea! Toivottavasti susta tulee viel aidosti onnellinen :)

    VastaaPoista
  2. Päihde- ja mt-ongelmien kombo (voiko päihdeongelma koskaan olla edes erikseen?) on kyllä sellainen, johon ei saa apua. Pallotellaan vaan paikasta toiseen. Varsinkin mt-puolella on vallalla sellainen käsitys, että päihdeongelma on hoidettava ensin. Vaikka niitä pitäisi nimenomaan hoitaa yhtä aikaa.

    En ole itse päihdeongelmainen, mutta tiedän, ettei mistään huumekokeiluista pidä ikinä kertoa vaikka kysyttäisiin. Hoito voi loppua siihen. Ja bentsoreseptit. Eri asia tietysti muilla kuin satunnaisilla viihdekäyttäjillä, vaikea kai sitä käyttöä on iv-tason tyyppien salata, ja ne tarvitseekin päihdehoitoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet täysin oikeassa. Itse menin hussin nuorten puolelle masennuksen ja syömishäiriön takia hoitoon, hoidon tulos oli 18v ahdistunut päihdeongelmainen, joka on työ- ja opiskelukyvytön. Kun menin hoitoon, mulla oli ystäviä ja kävin lukiota, kun hoito nuorten puolella loppui, menetin kaiken; ystävät, perheen, lukio loppui toisen vuoden jälkeen. Päihdepuolella ei osata hoitaa mt-ongelmaisia vaan ollaan laittamassa puoleksi vuodeksi kuntoutukseen narkkien keskelle, mt-puolelle ei oteta päihteiden takia. Tuntuu etten saa apua mistään.

      Poista
  3. Moido! Oon seurannut sun blogia alusta asti. Itse olen sekakäyttäjä. Lähinnä alkoholisti kuitenkin. Itsellä elämä ollut hyvin samanlaista kuin sulla. Raiskattu, hakattu, jatkuvasti kuolemia lähipiirissä.. Vakavia rikoksia. Mulla polku vaan sattuu olemaan ainoastaan alaspäin. Oon mullan alla ennenkuin täytän 21v. Kohta olen 20. Tsemppiä sulle, älä enää ikinä ratkee. Tee se mun ja monien muidenkin vuoksi. Heikot ei täällä selviä. Ja sä oot jo näyttänyt keskaria epäilijöille. Älä peru sitä keskaria.. Ikinä. T. Janika

    VastaaPoista